Uuden Rannikon Puolustaja 4/2021 teemana on Merivoimien uhkakuvat. Uusin lehti on vain tilaajien luettavissa, mutta aihetta avaa kaikille alla pääkirjoituksessaan lehden tuore päätoimittaja, komentaja Mikko Laakkonen.
Arvoisat lukijat, Vuosi 2021 lähenee loppuaan ja käsissäsi on Rannikon Puolustaja -lehden kuluvan vuoden neljäs ja viimeinen numero. Kirjoittajien ja toimituksen tavoite on tietysti se, että lehdessä on lukijoille mielenkiintoista luettavaa – uskoisin että näin on. Tämänkertainen teema, Merivoimien uhkakuvat tulevaisuudessa, on vaativa aihealue monestakin syystä – eikä vähiten siksi, että nyt pyritään katsomaan tulevaisuuteen. Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikea taiteenlaji. Toisen vaativuuskertoimen tuo mukanaan juuri uhkakuvat. Yksittäisiä uhkia ja niiden varaan rakennettuja laajempia uhkakuvia ovat yhteiskunnat ja yhteisöt täynnä. Kaikkeen mitä luova ajattelu tuo mukanaan ei ole mahdollista varautua, mutta siitä huolimatta uhkakuvien ajattelu sekä niihin liittyvä keskustelu edistää myös varautumista. Uhkia ja niihin varautumista on aina mahdollista jäsentää. Lehden artikkelit on pyritty kytkemään merelliseen toimintaympäristöön, mikä osaltaan palvelee meripuolustuksen jatkuvan kehittymisen tarpeita – eli lyhyesti ’Si vis pacem – para bellum’.
Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksessa palveleva Jukka Savolainen kertoo ajatuksia merellisestä hybridivaikuttamisesta ja siihen varautumisesta haastattelussaan. Apulaisprofessori Antti Paronen kuvailee epäsymmetrisen ja hybridimäisen sodankäynnin keinoja ajatuksia herättävällä tavalla – ja esittää muutamia suosituksia havaintojensa perusteella. Juuso Mikkola on kirjoittanut laajan artikkelin, jossa asiantuntevasti kuvataan avaruutta yhtenä sodankäyntiin liittyvänä toimintaympäristönä. Annan artikkelista vahvan lukusuosituksen kaikille meille, jotka haluamme päivittää ymmärrystämme avaruudesta. Tulevaisuuden merellisen toimintaympäristön uhkakuvista on käytössämme korkeatasoinen artikkeli Perttu Trontin kirjoittamana. Tapani Linnamaa on kirjannut ajatuksiaan venäläisen merisotaopin tulevaisuuden kehitysnäkymistä – ja esittelee kuudennen sukupolven sodankäynnin piirteitä. Ajatuksia herättävän artikkelin Troijan hevosesta ja informaatiovaikuttamisesta on kirjoittanut Hannu Roponen.
Uhkiin on aiheellista myös varautua, ja Tuomas Syvänen kuvaa taitavasti artikkelissaan miten harjoitustoimintaa suunnitellaan, jotta se parhaalla mahdollisella tavalla vastaisia toimintaympäristömme asettamiin vaatimuksiin. Artikkeleihin liittyen on tuotava esille se tosiseikka, että nämä eri alojen todelliset ammattilaiset ovat kirjoittaneet ajatuksensa julkisella tasolla – ja näin ollen asioita on jätettävä myös ilmaisematta. Tästä ominaispiirteestä huolimatta kirjoittajat ovat onnistuneet mielestäni hienosti. Olen luottavainen, että viihdytte sekä näiden että lehden kaikkien muidenkin artikkeleiden parissa.
Tämä vuoden neljäs numero on minulle ensimmäinen lehden päätoimittajana, ja kiitän lehden julkaisijaa, Rannikkoupseeriyhdistystä, minulle osoitetusta luottamuksesta. Onnittelen lehden edellistä päätoimittajaa, komentaja Janne Herralaa, erinomaisesta työstä ja kiitän perehdytyksestä tähän mielenkiintoiseen tehtävään. Selvää on se, että otamme toimituksessa avoimesti vastaan ajatuksianne lehden teemoista, jutuista ja kirjoittajista. Yhdessä innokkaiden ja asiantuntevien kirjoittajien kanssa teemme jatkossakin mukaansatempaavia meripuolustuksen yhteistä asiaa edistäviä lehtiä. Toivotan antoisia lukuhetkiä lehtemme parissa, rauhallista joulunaikaa, mukavaa vuodenvaihdetta ja turvallista alkavaa vuotta kaikille lukijoille.
Mikko Laakkonen
