Meristrategia

Rannikon puolustaja 2/2022 on ilmestynyt tilaajille ja lehti 1/2022 on luettavissa digitaalisena. Ilmestyneen lehden aiheena on meristrategia ja tähän mielenkiintoiseen aiheeseen on löydetty asiantuntevat kirjoittajat seuraavasti:

Huomioita Yhdysvaltojen meristrategiasta, Jussi Jämsén
Britannia uudistaa Merivoimansa, Mika Raunu
Ranskan meristrategiasta – globaalien intressien turvaaminen, Anssi Munkki
Saksan meristrategian tulevaisuuden näkymät, Misa Kangaste
Kiinan meristrategia – kopioitu Suomelta?, Arvi Tavaila
Joint Forces Command Norfolk, Veli-Petteri Valkamo

Alla Mikko Laakkosen pääkirjoitus

Arvoisat lukijat,

Sota ja sotatoimet ovat palanneet perusteellisesti eurooppalaisten yhteiskuntien tietoisuuteen vuonna 2022, vaikka eivät sodat ja sotilaalliset kriisit maailmasta mihinkään olleet kadonneetkaan. Kirjoittaessani edellistä lehden pääkirjoitusta tammikuussa totesin, että yleinen turvallisuus Euroopassa on koetuksella. Nyt huhtikuun loppupuolella näemme Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa ja koemme murrosta, joka johtaa aikanaan pysyvämpiin muutoksiin eurooppalaisessa turvallisuusjärjestelmässä. Tällaisena aikana lehtemme teema, meristrategia, on varsin ajankohtainen. Olemme saaneet luettavaksi jälleen kerran hienoja ja erilaisia artikkeleita parhaimmat kiitokset kaikille asiantunteville kirjoittajille.

Yhdysvaltojen meristrategiaa käsittelevässä artikkelissa ilmenee meristrategian tarve kehittyä ja pysyä ajantasaisena, jotta maan taloudelliset intressit voidaan jatkuvasti turvata. Huomionarvoista on se, että kumppanuudet ovat Yhdysvalloille edelleen tärkeitä. Samoin Iso-Britannian, Ranskan ja Saksan meristrategioissa kumppanuudet näyttäytyvät tärkeinä. Näiden maiden merellistä toimintaa esitteleviä kirjoituksia lukiessa jää miettimään: millaisia tarkasteluita Ukrainan sota aiheuttaa eurooppalaisten maiden merellisiin strategioihin? Taloudelliset intressit liittyvät merelliseen toimintaan tietenkin myös Kiinassa. Siellä suorituskykyyn tehtävien investointien määrä osoittaa sen, että ei ole todellista meristrategiaa ilman kykyä sen toteuttamiseen.

Naton uusinta operatiivista johtoporrasta, Joint Forces Command Norfolk, esitellään tiiviissä artikkelissa. Esikunnan tehtävät liittyvät Pohjois-Amerikan ja Euroopan välisten strategisten meriliikenneyhteyksien turvaamiseen. Venäläisen merisodankäynnin kehitystä ja sen merkitystä Itämeren alueelle käsitellään artikkelissa, joka johdattaa meitä pohtimaan miten uhkiin tulisi vastata. Vaikka rahaakin tarvitaan, niin operaatiotaidollinen ajattelu on edelleen tarpeellista, jotta strategiat kytkeytyvät taktiseen toimintaan. Itämeren aluetta saamme tarkastella myös Ruotsin näkökulmasta, kun perehdymme artikkeliin naapurimaamme Rannikkovartioston toiminnasta ja tehtävistä. Meristrategia-teeman rinnalle on luettavana katsaus Mustanmeren alueen merisotatoimiin, joissa on ilmeisiä liityntöjä strategisen tason päämääriin ja vaikutuksiin.

Toivotan turvallista kesää ja hyviä lukukokemuksia lehtemme parissa.

Mikko Laakkonen, Päätoimittaja

  • Taken: 8 kesäkuun, 2022

Turvalliset meriyhteydet ovat huoltovarmuudellemme elintärkeät

Rannikon Puolustaja 1/2022 on tipahtanut postilaatikoistamme. Tällä kertaa teemana on sodan ajan logistiikka. Alla päätoimittaja Mikko Laakkosen mietteitä pääkirjoituksessa.

Arvoisat lukijat,

Vuosi on alkanut tilanteessa, jossa sekä terveysturvallisuus maailmassa että yleinen turvallisuus Euroopassa on ollut ja on koetuksella. Tämänkertaisen lehtemme teema eli meripuolustuksen sodan ajan logistiikka, logistiset ketjut ja huoltovarmuus ovat aina tärkeitä aiheita – mutta näinä aikoina ne ovat myös varsin ajankohtaisia. Erilaisten häiriö- ja poikkeustilanteiden varalle on sekä yksittäisten ihmisten, eri yhteisöjen ja yhteiskuntien tarkoituksenmukaista varautua. Logistiikan ja huollon tuen merkitys on aina ollut ratkaisevan tärkeää sotilasjoukoille – ennemmin tai myöhemmin. Suomalainen meripuolustus ei muodosta tältä osin poikkeusta säännöstä. Meripuolustus itse tarvitsee toimivaa logistiikkaa, mutta se myös turvaa huoltovarmuutta ja yhteiskuntamme logistiikkaa turvaamalla meriyhteyksiämme.

Teemaan liittyen Huoltovarmuuskeskuksen toiminnasta yhteiskunnan huoltovarmuuden turvaamisessa kertoo Axel Hagelstam haastattelussa. Sotilaallisen huoltovarmuuden näkökulmaa syventää Jussi Mattila kirjoituksessa, joka käsittelee teollisen yhteistyön merkitystä. Logistiikan ja huollon järjestelyistä on käsillämme korkeatasoiset asiantuntijoiden kirjoitukset, jotka todella osoittavat sen että ”huolto taistelee ja tukee” joukkojemme rinnalla. Merivoimien huollon kokonaisuutta esitellään Jarkko Källin, Jari Räisäsen ja Harri Mykkäsen artikkelissa. Joukkoyksiköiden komentajat Henri Lavi ja Sakari Soini kuvaavat artikkeleissaan, miten rannikko- ja laivastojoukkojen huolto on järjestetty ja miten se toteutetaan. Lukemalla Taavi Kurosen ja Teemu Nycklingin sekä Aki Pykälistön kirjoitukset pääsemme hiukan aistimaan mitä huollon käytännön toteutus parhaimmillaan tai haastavimmillaan on. Ville Vänskän Rannikkolohkon tiedonantoja -kolumnissa on hyviä neuvoja siitä, miten logistiikkaan kannattaa asennoitua. Ehkä tältä osin kaikki kuuluisat kenraalit eivät ole parhaita roolimalleja logistiikan ymmärtämisessä, mutta syy tähän selviää lukemalla tämän lehden artikkelit.

Kuluvan vuoden tulevien lehtien teemat liittyvät meristrategiaan, merisodan historiaan ja merisodankäynnin teknologiaan. Erityisesti tuon merisodan historian osalta otamme toimituksessa vastaan lukijoiden ajatuksia mahdollisista aiheista ja kirjoittajista. Pitkiin perinteisiin liittyen tässä lehdessä on Juhapekka Rautavan mielenkiintoinen artikkeli Ruotsin merisotatieteellisen seuran toiminnasta. Toivotan antoisia lukuhetkiä lehtemme kaikkien kirjoitusten parissa!

Miko Laakkonen, päätoimittaja

  • Taken: 22 helmikuun, 2022

Merivoimien uhkakuvat

Uuden Rannikon Puolustaja 4/2021 teemana on Merivoimien uhkakuvat.  Uusin lehti on vain tilaajien luettavissa, mutta aihetta avaa kaikille alla pääkirjoituksessaan  lehden tuore päätoimittaja, komentaja Mikko Laakkonen.

Arvoisat lukijat, Vuosi 2021 lähenee loppuaan ja käsissäsi on Rannikon  Puolustaja -lehden kuluvan vuoden neljäs ja viimeinen numero. Kirjoittajien ja toimituksen tavoite on tietysti se, että lehdessä on lukijoille mielenkiintoista luettavaa – uskoisin että näin on. Tämänkertainen teema, Merivoimien uhkakuvat tulevaisuudessa, on vaativa aihealue monestakin syystä – eikä vähiten siksi, että nyt pyritään katsomaan tulevaisuuteen. Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikea taiteenlaji. Toisen vaativuuskertoimen tuo mukanaan juuri uhkakuvat. Yksittäisiä uhkia ja niiden varaan rakennettuja laajempia uhkakuvia ovat yhteiskunnat ja yhteisöt täynnä. Kaikkeen mitä luova ajattelu tuo mukanaan ei ole mahdollista varautua, mutta siitä huolimatta uhkakuvien ajattelu sekä niihin liittyvä keskustelu edistää myös varautumista. Uhkia ja niihin varautumista on aina mahdollista jäsentää. Lehden artikkelit on pyritty kytkemään merelliseen toimintaympäristöön, mikä osaltaan palvelee meripuolustuksen jatkuvan kehittymisen tarpeita – eli lyhyesti ’Si vis pacem – para bellum’.

Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksessa palveleva Jukka Savolainen kertoo ajatuksia merellisestä hybridivaikuttamisesta ja siihen varautumisesta haastattelussaan. Apulaisprofessori Antti Paronen kuvailee epäsymmetrisen ja hybridimäisen sodankäynnin keinoja ajatuksia herättävällä tavalla – ja esittää muutamia suosituksia havaintojensa perusteella. Juuso Mikkola on kirjoittanut laajan artikkelin, jossa asiantuntevasti kuvataan avaruutta yhtenä sodankäyntiin liittyvänä toimintaympäristönä. Annan artikkelista vahvan lukusuosituksen kaikille meille, jotka haluamme päivittää ymmärrystämme avaruudesta. Tulevaisuuden merellisen toimintaympäristön uhkakuvista on käytössämme korkeatasoinen artikkeli Perttu Trontin kirjoittamana. Tapani Linnamaa on kirjannut ajatuksiaan venäläisen merisotaopin tulevaisuuden kehitysnäkymistä – ja esittelee kuudennen sukupolven sodankäynnin piirteitä. Ajatuksia herättävän artikkelin Troijan hevosesta ja informaatiovaikuttamisesta on kirjoittanut Hannu Roponen.

Uhkiin on aiheellista myös varautua, ja Tuomas Syvänen kuvaa taitavasti artikkelissaan miten harjoitustoimintaa suunnitellaan, jotta se parhaalla mahdollisella tavalla vastaisia toimintaympäristömme asettamiin vaatimuksiin. Artikkeleihin liittyen on tuotava esille se tosiseikka, että nämä eri alojen todelliset ammattilaiset ovat kirjoittaneet ajatuksensa julkisella tasolla – ja näin ollen asioita on jätettävä myös ilmaisematta. Tästä ominaispiirteestä huolimatta kirjoittajat ovat onnistuneet mielestäni hienosti. Olen luottavainen, että viihdytte sekä näiden että lehden kaikkien muidenkin artikkeleiden parissa.

Tämä vuoden neljäs numero on minulle ensimmäinen lehden päätoimittajana, ja kiitän lehden julkaisijaa, Rannikkoupseeriyhdistystä, minulle osoitetusta luottamuksesta. Onnittelen lehden edellistä päätoimittajaa, komentaja Janne Herralaa, erinomaisesta työstä ja kiitän perehdytyksestä tähän mielenkiintoiseen tehtävään. Selvää on se, että otamme toimituksessa avoimesti vastaan ajatuksianne lehden teemoista, jutuista ja kirjoittajista. Yhdessä innokkaiden ja asiantuntevien kirjoittajien kanssa teemme jatkossakin mukaansatempaavia meripuolustuksen yhteistä asiaa edistäviä lehtiä. Toivotan antoisia lukuhetkiä lehtemme parissa, rauhallista joulunaikaa, mukavaa vuodenvaihdetta ja turvallista alkavaa vuotta kaikille lukijoille.

Mikko Laakkonen

  • Taken: 17 joulukuun, 2021

Toimitusneuvosto uusiksi

Lämmin kiitos pitkäaikaiselle Rannikon Puolustajan toimitusneuvoston puheenjohtajalle, kommodori (evp) Henrik Nysténille. Nysten aloitti puheenjohtajana jo lehdestä 3/2013. Nystén luopuu vuodenvaihteessa myös tehtävästään Maanpuolustuskoulutus ry:n Meripuolustuspiirin päällikkönä. Päällikkönä Nystén  on toiminut vuodesta 2011 alkaen.

Toimitusneuvosto toimii päätoimittajan tukena erityisesti kun päätetään lehden linjasta ja teemoista. Tyypillisesti toimitusneuvosto kokoontuu vähintään aina loppuvuodesta linjaamaan parin seuraavan vuoden teemat.

Toimitusneuvoston kokoonpano on kattava. Koko 2000-luvun on korostunut lehden asema myös Merivoimien tiedotuskanavana. Teemat ovatkin kattaneet kaikki Merivoimien keskeiset toiminnan ja kehittämisen osa-alueet. Siksi Merivoimat on vahvasti mukana myös toimitusneuvostossa.

Uudeksi puheenjohtajaksi yhdistyksen hallitus kutsui 16.11. kontra-amiraali Timo Junttilan. Varapuheenjohtajana toimii kustantajan (RUY) puheenjohtaja, kommodori (evp) Auvo Viita-aho ja sihteerinä lehden päätoimittaja komentaja Mikko Laakkonen. Merivoimien kokonaisuutta toimintaneuvostossa luotsaa Merivoimien esikuntapäällikkö lippueamiraali Tuomas Tiilikainen.

Muu kutsuttu toimintaneuvosto on:

kommodori Jukka Anteroinen, Rannikkolaivueen komentaja
ylikersantti Kalle Kaján, Suomenlahden aliupseerit ry:n puheenjohtaja
kommodori Juha Kilpi, Uudenmaan Prikaatin komentaja
kommodori Marko Laaksonen, Rannikkoprikaatin komentaja
Elina Laiho, Maanpuolustuksen henkilökuntaliiton puheenjohtaja
Johanna Pakola, Rannikkotykistön perinneyhdistyksen puheenjohtaja
kommodori Juhapekka Rautava, Merisotakoulun johtaja
Antti Rautiainen, Sininen Reservi ry:n puheenjohtaja
kapteeniluutnantti Tatu Vartiainen, Rannikkotykistön Opistoupseerit ry:n puheenjohtaja

Merivoimien johtamiskulttuuri

Merivoimat on puolustushaarana pieni ja siksi ehkä myös ketterä. Pienessä puolustushaarassa – ainakin toivottavasti – myös johtamisessa ollaan ketteriä, kaavoihin kangistumattomia, luovia ja jopa innovatiivisia. Toki perinteisiä johtamisen hyveitä unohtamatta. Laivastojen johtamiskulttuuri puolestaan on ollut perinteisesti hyvin komentaja- ja johtajakeskeistä. Onko näin edelleen ja päteekö se myös laajentuneissa Merivoimissa, kun johtamisen tapoja ja perinteitä on ollut jo reilut kaksikymmentä vuotta luomassa myös maavoimista merivoimiin siirtyneet rannikkojoukot  omine johtamisperinteineen.

Uudessa Rannikon Puolustajassa (3/2021) keskustellaan Merivoimien johtamiskulttuurista. Lehti on nyt jaettu tilaajien postilaatikoihin ja löytyy toki myös kirjastojen lisäksi useista Puolustusvoimien julkisista tiloista.

Edellinen numero (Merivoimien vaikuttaminen RP 2/2021) on samalla julkaistu verkkoon kaikkien luettavaksi vaikkapa täältä.

css.php