RP-lehti

RP 3/23 on ilmestynyt ja vastaavasti numero 2/23 on nyt kaikkien digitaalisesti luettavissa näiltä sivuilta. Aiheena juuri ilmestyneessä numerossa on asevelvollisuus merivoimissa ja lehdestä löytyvät seuraavat teema-artikkelit:

• Varusmiespalvelus Rannikkolaivastossa ja merelliset reserviläisten tehtävät, Juho Ronumäki
• Reservin koulutus nosteessa Rannikkoprikaatissa, Kari Laaksonen
• Varusmiesten johtajakoulutus Rannikkoprikaatissa – Uudet tuulet puhaltavat, Jusa Väistö
• Repetitionsövningar i Nylands brigad, Walter Londen
• Merivoimien reserviupseerikoulutus Merisotakoulussa, Roope Hertsi
• Vapaaehtoinen maanpuolustus tarjoaa monipuolista koulutusta kaikille, Petri Pääkkönen
• Varusmiehet miinasodassa Mikko Laakkonen

Lämmin kiitos lehden päätoimittajalle, Mikko Laakkoselle, joka päättää nyt RP-lehden päätoimittajakautensa ja luovuttaa tahtipuikon Juha-Antero Puistolalle. Alla lehden 3/2023 pääkirjoitus:

Meripuolustuksen perustana on asevelvollisuus, ja juuri siksi tämän lehden teema on ajankohtainen ja tärkeä. Ajankohtainen se on siksi, että asevelvollisten osaaminen, soveltuvuus ja halukkuus eri koulutuksiin otetaan
entistä paremmin huomioon. Tavoiteltavaa on se, että vapaaehtoisen asepalveluksen suorittavien naisten lukumäärä kasvaa jatkossa. Toisaalta
asevelvollisuuden tarkastelu on ajankohtaista myös siksi, että liittoutumisen myötä tarkasteltavaksi tulee, miten varusmiehet ja reserviläiset osallistuvat
eri tehtäviin.

Jatkuvalle kehittymiselle on erinomainen perusta, koska meillä on toimiva asevelvollisuusjärjestelmä, jota on uudistettu pitkäjänteisesti ja harkitusti.
Esimerkkejä asevelvollisten monipuolisista tehtävistä merellä ja rannikolla on luettavissa kaikissa lehden teema-artikkeleissa, joita ovat kirjoittaneet
Rannikkolaivaston, Rannikkoprikaatin, Uudenmaan prikaatin sekä Merisotakoulun asiantuntijat – kiitos heille kaikille!

Reserviläiset ovat erityisen keskeinen osa tätä kokonaisuutta.
Heidän käyttöä valmiuden kannalta tärkeissä tehtävissä laajennetaan, ja reserviläisten osaamista tulee hyödyntää joustavasti kaikissa vastuullisissa
tehtävissä. Merivoimien reserviupseerikoulutuksen nykytilaa sekä kehittyvää aliupseerikoulutusta kuvataan kahdessa artikkelissa.

Meripuolustuksen tukena Maanpuolustuskoulutusyhdistyksellä on tärkeä rooli tukemassa kehitystä – yhdistys tarjoaa sekä koulutusmahdollisuuksia
että kouluttajia. MPK:n Meripuolustuspiirin toimintaa kuvaavaa artikkeli käsittelee tätä aihetta. Rannikkoprikaatin artikkeli reservin koulutuksesta sisältää ajantasaisen katsauksen käytännön tekemisestä.

Kirjallisuuteen liittyvän haastattelun muodossa suuntaamme katseen myös menneeseen, missä käsittelemme sotien jälkeistä aikaa. Tuolloin varusmiehiä tarvittiin Suomen kannalta tärkeässä ja vaarallisessa palveluksessa,
kun Itämereltä raivattiin sinne laskettuja merimiinoja. Huomattavaa
on se, että asevelvollisten palvelusturvallisuus on kehittynyt valtavasti vuosikymmenien aikana.

Aloittaessani vuonna 2021 päätoimittajana palautin mieleeni ajatuksen: ”Si vis pacem, para bellum” – eli jos haluat rauhaa, varaudu sotaan. Ajattelen niin, että asevelvollisuus on tämän ajattelun ilmentymä. Kiitän lukijoita – on ollut etuoikeus toimia Rannikon Puolustajan päätoimittajana, ja toivotan parhainta menestystä komentaja Juha-Antero Puistolalle tässä hienossa tehtävässä.

Toivotan lukijoille antoisia lukuhetkiä ja turvallista syksyä.

Mikko Laakkonen

Alla juuri ilmestyneen, Merivoimien tulevaissuutta avaavan RP-lehden 2/2023 pääkirjoitus.

Arvoisat lukijat,

Merivoimat on muutoksen vuosikymmenen ensimmäisellä neljänneksellä. Tällä vuosikymmenellä Merivoimat ottaa käyttöön merkittäviä uusia suorituskykyjä, ja samalla Merivoimat ylläpitää jatkuvaa tilanteen edellyttämää valmiutta. Merivoimien johto on jo muutama vuosi sitten valmistellut strategian, joka osoittaa toiminnalle suuntaan kohti 2030-lukua. ”Merivoimat 2032 – yhtenäinen merellinen iskukyky” on strategia, josta on eri turvallisuusluokan versioita. Keskeisiltä osin strategia on kuitenkin julkinen, koska tavoitteena on se, että se jalkautuu päivittäiseen palvelukseen ja toimintaan mahdollisimman laajasti.

Lehtemme tässä numerossa Merivoimien esikunnan asiantuntijat kertovat omista näkökulmistaan, miten strategia toteutetaan. Toimintaympäristön muutos, turvallisuustilanteen heikkeneminen ja Suomen sotilaallinen liittoutuminen ovat kaikki itsessään merkittäviä ja historiallisia muutoksia. Kun strategiaa on kirjoitettu, ei ole ollut tiedossa kuinka merkittäviä muutoksia on heti ensimmäisellä neljänneksellä kohdattava.

Strategia on laadittu kuitenkin myös sitä varten, että Merivoimat kykenee hallitusti ottamaan käyttöön uusia suorituskykyjä ja luopumaan poistuvista suorituskyvyistä. Tältä osin muutoksen vuodet ovat edelleen edessäpäin. Merivoimien valmiuden on vastattava asetettuja vaatimuksia. Suorituskykyjen kehittämisen on jatkuttava. Käytössä olevia sekä käyttöön tulevia suorituskykyjä on ylläpidettävä ja niillä on oltava asianmukaisettilat. Joukot ja johtoportaat tarvitsevat ajantasaisen johtamisjärjestelmän. Strategian toimeenpanossa on kuitenkin Merivoimien henkilöstö: palkattu henkilöstö, varusmiehet ja reserviläiset.

Meripuolustus tarvitsee toimiakseen myös Merivoimien ulkopuolisia toimijoita ja ihmisiä, joista lehdessämme on useita kiinnostavia artikkeleita. Keskeisin uusi toimija on Nato – yhdessä olemme vahvempia. Toimintakykyisen Merivoimien henkilöstön osaaminen on edelleen aivan keskeistä, koska ilman yhteistä päättäväistä tekemistä strategiat ovat vain paperia. Onnistunut strategian toimeenpano vie Merivoimat 2030-luvulle yhtenäisenä ja iskukykyisenä.

Merivoimien komentaja arvioi haastattelussa kuinka laadittu Merivoimien strategia on säilynyt tarpeellisena vuosikymmenellä, joka on alkanut ennakoimattomilla muutoksilla ja Nato-liittoutumisella. Samoin voimme lukea puolustushaaramme komentajan ajatuksia siitä, mikä on keskeistä strategian toimeenpanossa kuluvan vuosikymmenen aikana.

Toivotan lukijoille hyvää ja turvallista kesää,

Mikko Laakkonen
Päätoimittaja

• Taken: 10 kesäkuun, 2023

Lehti 1/2023 on ilmestynyt teemalla ”Merellinen puolustusyhteistyö ja kansainvälinen toiminta” ja on nyt toimitettu tilaajille. Alla lehden pääkirjoitus.

Arvoisat lukijat,

Ikiaikainen mietelause ”Si vis pacem, para bellum”, eli ”Jos haluat rauhaa, varaudu sotaan”, vaikuttaa edelleen ajankohtaiselta ajatukselta. Lehtemme tämänkertainen teema on merellinen puolustusyhteistyö ja kansainvälinen toiminta. Puolustus- yhteistyö on monilla tavoin varautumisen ytimessä, koska toimimalla ja harjoittelemalla yhdessä osoitetaan valmiutta ja siten ehkäistään kriisejä. Samalla parannetaan yhteistä suorituskykyä poikkeusoloja varten. Kansainvälisen yhteistoiminnan pitää näkyä ja kuulua – joskin selvää on se, että aivan kaikkea ei ole aiheellista julkisuudessa käsitellä.

Mennyt vuosi oli poikkeuksellinen ja se näkyi myös Itämerellä. Meripuolustuksen kannalta erittäin myönteistä on ollut se, että useiden eri maiden merivoimat ovat halunneet osoittaa läsnäoloaan Itämerellä ja harjoitella Merivoimien kanssa. Perustaa tiivistyneelle yhteistyölle on monessa tapauksessa luotu vuosien ja jopa vuosikymmenten ajan. Pitkäjänteisesti muodostetulle perustalle on ollut mahdollista lisätä yhteistyön määrää ja laatua.

Tässä numerossa saamme luettavaksemme kattauksen meripuolustuksen kansainvälisestä yhteistoiminnasta. Teema-artikkelien kirjoittajina on myös Suomessa toimivia puolustusasiamiehiä. Artikkeleista käy ilmi, että suomalaisten meripuolustajien osaamista ja asennetta arvostetaan. Tämä ei välttämättä ole uutinen, mut- ta aika ajoin se on hyvä kuulla juuri ulkomaalaisten totea-

mana. Kirjoittajat toteavat, että käytännön puolustusyhteistyö parantaa kaikkien osapuolien valmiuksia ja lisää keskinäistä ymmärrystä tärkeiksi koetuista asioista. Erityisesti liittokunnissa tämä toisten näkökulmien ymmärrys on hyödyllistä.

Merivoimien kansainvälisellä yhteistoiminnalla tavoitellaan sitä, että tarvittaessa on valmius operoida yhdessä ja toiminta normaali- ja poikkeusoloissa on toisiamme tukevaa. Yleinen arvio on se, että poikkeukselliset ajat jatkuvat toistaiseksi – ja yhteistoimintamme jatkuu toimintaympäristön edellyttämällä tasolla. Kansainvälinen yhteistoiminta on meripuolustukselle suhteellinen etu, mitä on hyvä vaalia jatkossakin. Meripuolustuksen eri toimijoiden tapahtumista on erinomaisia katsauksia lehtemme tapahtumia ja kuulumisia osioissa. Olemme selvästi valmiita yhteistoimintaan ja yhteistyöhön monella saralla – näin hyvä.

Mikko Laakkonen
Päätoimittaja

• Taken: 19 maaliskuun, 2023

Rannikon Puolustaja 4/2022 on ilmestynyt tilaajille ja samalla edellinen lehti on täällä RP-lehden verkkosivuilla kaikkien luettavissa.

Lehden teema-artikkeleiden otsikot ja tekijät olivat:

Kohti miehittämättömiä aluksia	Ilja Hakanpää, Jouni Hirvenkivi ja Rami Wessman
CBRN-uhan havaitseminen merisodankäynnissä	Arto Penttinen
Suomi on modernin merimiinateknologian edelläkävijä	Kristian Tornivaara
Merisodankäynnin teknologiatutkimus tulevaisuuden ratkaisujen mahdollistajana	Pasi Lahtinen, Petri Salmela ja Niko Haka
Tulevaisuuden merelliset ISR -ratkaisut	Niko Haka

Alla päätoimittajan terveiset uusimmasta lehdestä.

Arvoisat lukijat,

On hyvin tiedossa, että sodan kuva on muuttunut monimutkaiseksi ja sotaa käydään monissa ulottuvuuksissa – maalla, merellä, ilmassa, avaruudessa sekä kyber- ja informaatioympäristöissä. Sodankäyntiin liittyvä teknologian kehitys ei ole koskaan varsinaisesti pysähtynyt – mutta kiihdytysaskeleita se on ottanut. Teknologia ja sen taitava käyttö on tuonut niin puolustajille kuin hyökkääjille etuja, joita on ollut vaikea haastaa ainoastaan sotataidolla ja urheudella – henki on aina miekkaa vahvempi, mutta miekkoja pitää olla ja niiden pitää olla terässä. Merisodankäynti ja meripuolustus eivät poikkea tästä yleisestä pitkästä kehityskulusta.

Erilaiset autonomiset ratkaisut ovat olleet pitkään kehitystyön kohteena ja saattaa olla niin, että olemme tältä osin eräänlaisen murroksen äärellä. Keskeistä on edelleenkin tunnistaa meripuolustukseen soveltuvat välineet, sekä yhdistää yksittäiset laitteet ja järjestelmät eheiksi kokonaisuuksiksi. On löydettävä tasapaino autonomisten ja miehitettyjen järjestelmien välillä. Suomalaisen meripuolustuksen nykyisen ja tulevan suorituskyvyn kannalta on tärkeää seurata teknologian kehittymistä sekä tunnistaa kehittämistarpeita. Taitavalla välineiden valinnalla saavutetaan etuja suhteessa vastustajaan.

Puolustusteollisuus toteuttaa tärkeää tehtävää kehittämällä välineitä ja ratkaisuja puolustuksen tarpeisiin. Teknologian kehittyessä nopeasti on tärkeää, että vuorovaikutus puolustusteollisuuden ja puolustushallinnon välillä on mahdollisimman sujuvaa. Selvää on, että yhteistyön muotoja ja tapoja säädellään lainsäädännön keinoin, jotta eturistiriitoja ei muodostuisi, toiminta oli- si riittävän läpinäkyvää ja huoltovarmuuden näkökohdat olisivat huomioitu. Yritysten keskinäinen kilpailu markkinoilla tuottaa kuitenkin pitkällä aikavälillä parhaat mahdolliset ratkaisut meripuolustuksenkin tarpeisiin. Samalla vaativa asiakas kirittää puolustusteollisuutta vastaamaan kehittyviin sodankäynnin tarpeisiin – sekä tuottamaan kustannustehokkaasti tarpeellisia välineitä.

Lehtemme tässä numerossa saamme luettavaksemme puolustusteollisuuden näkemyksiä merisodankäynnin teknologioiden kehityssuunnista. Puolustus- ja ilmailuteollisuusyhdistys (PIA) on tukenut lehteämme, kun on valittu teeman kirjoittajia. Osoitan lehden puolesta parhaimmat kiitokset tärkeää maanpuolustustyötä tekevälle yhdistykselle sekä kirjoitustehtävään tarttuneille yritysten edustajille. Tämä teemanumero täydentää pidempää juonen kaarta, joka alkoi viime vuoden viimeisestä numerosta, jossa käsittelimme merisodan uhkakuvia. Sen jälkeen olemme tänä vuonna käsitelleet varautumista uhkiin ja toimintaamme tukevaa logistiikkaa, ratkaisumalleja uhkiin meristrategian tasolla sekä merisodankäynnin todellisuutta historianumerossamme. Nyt on aika tutustua teknologian tuottamiin mahdollisuuksiin meripuolustukselle.

Toivotan lukijoille rauhallista joulunaikaa ja turvallista alkavaa vuotta,

Mikko Laakkonen

Päätoimittaja

• Taken: 17 joulukuun, 2022

Uusin Rannikon Puolustaja (3/2022) on ilmestynyt tilaajille ja sen teemana on Merisodan historia. Teema-artikkeleita on kirjoitettu lehteen seuraavasti:

Rannikkojoukot kenttäarmeijan sivustan suojana 1941, Teikarin valtaus 29.8.1941, Lari Pietiläinen

”Suursaari meidän”, jatkosodan huolellisimmin valmisteltu operaatio,
Antti-Veikko Haimila

Kokoaan suurempi taistelu, 80 vuotta Somerin taistelusta, Teemu Leivo

Operaatio Kilpapurjehdus, suunnitelmasta toimeenpanoon, Juuso Säämänen

Ahvenanmaan puolustusjärjestelyistä kylmän sodan alkuvuosina, Petteri Jouko

3/2022 PÄÄKIRJOITUS

Arvoisat lukijat,

Lehtemme tässä numerossa saamme luettavaksemme suomalaisen merisodan historiaan liittyviä artikkeleita. Ne ovat parhaimpien asiantuntijoiden kirjoittamia – ja luotan siihen, että viihdymme näiden kirjoituksien parissa. Kirjoittajat tekevät arvokasta työtä historiatiedon vaalimisessa, mikä voidaan nähdä myös kunnioituksen osoituksena edellisten sukupolvien palvelukselle ja työlle. Samalla teema-artikkelit tarjoavat hyödyllisiä virikkeitä meripuolustuksen suunnitteluun ja toteutukseen tänäkin päivänä.

Teikarin valtaus elokuussa 1941 perustui muun muassa yllätyshyökkäyksen muodostamaan etuun, voimien keskittämiseen ja hyvin koulutettuun joukkoon. Tämä rannikkojoukko tuki onnistuneella operaatiollaan mantereella taistelevaa kenttäarmeijaa. Vastaavasti Suursaaren valtaus keväällä 1942 perustui sekin voimien keskittämiseen, mutta myös operaation huolellinen suunnittelu ja kekseliäisyys olivat keskeisessä asemassa. Kyseiseen operaatioon liittyi myös toimintaa, mitä nykyään kutsuisimme strategiseksi viestinnäksi. Somerin taistelu kesällä 1942 osoittaa puolustajan taistelutahdon, laivastojoukkojen yhteistoiminnan ja ilmavoimien tuen merkityksen. Taisteluun liittynyt yhteistoiminnan nopeus ja tehokkuus olivat merkillepantavia asioita. Nopeus ja oikea ajoitus olivat erittäin tärkeitä kesällä 1941 operaatio Kilpapurjehduksessa, jonka toimeenpanolla puolustettiin Ahvenanmaata. Alueen asema tunnistettiin sodan jälkeenkin merkittäväksi – ja kylmän sodan alkuvuosina Pääesikunta yhdistikin Ahvenanmaan puolustamisen osaksi valtakunnallista suunnitelmaa. Kaiken kaikkiaan on helppo todeta, että puolustuksen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä – sotakokemukset Itämeren alueen taisteluista osoittavat aukottomasti tämän työn tarpeellisuuden.

Näitä historiallisia tapahtumia ei olisi olemassa ilman edellisten sukupolvien ihmisten yhteisiä ponnisteluja ja uhrauksia – historiaa tekivät ihmiset. Se mitä ja miten tuosta historiasta sitten kirjoitetaan, on ollut riippuvainen ihmisten teoista menneinä vuosikymmeninä. Tulevien vuosikymmenten historia on samalla tavalla ihmisistä riippuvainen. Näin ollen on sopivaa, että tässä numerossa esitellään myös nykyisiä meripuolustuksen tekijöitä – heitä, jotka palvelevat meripuolustusta päivittäin. Lehdessämme on tälläkin kertaa hienoja katsauksia eri tapahtumista ja kuulumisia järjestöjen toiminnasta – yhteinen tekeminen jatkuu. Osoitan parhaimmat kiitokset yhteisen julkaisumme kaikille kirjoittajille. Suosittelen tutustumaan myös Virtuaalisesta Rannikkotykistömuseosta kirjoitettuun artikkeliin ja tietenkin itse museoon. Toivotan mielenkiintoisia lukukokemuksia lehtemme parissa ja turvallista syksyä,

Mikko Laakkonen
Päätoimittaja

• Taken: 6 lokakuun, 2022