Esittelyssä Uudenmaan prikaati

Tämä uusin lehti lähetetään vain tilaajille. Joukko-osastojen esittelysarja jatkuu. Nyt vuorossa on Uudenmaan prikaati.

Keskeiset artikkelit ovat:

Historiallinen päivä Uudenmaan prikaatissa, Hanna Tallberg
400-vuotisjuhlavuosi prikaatin komentajan näkökulmasta, Mikko Laakkonen
Taisteluharjoitus SYD – Uudenmaan prikaatin lippulaivatuote, Saima Ratasvuori
Uudenmaan prikaatin kansainvälinen yhteistyö Yhdysvaltojen ja Saksan merijalkaväen kanssa, Marko Nieminen ja Hanna Tallberg
Nylands Brigads Gille – 400-vuotiaan joukko-osaston tukena, Joakim Flinck

Esittelyssä Ranikkoprikaati

Numeron 2/2026 pääteemana on Rannikkoprikaati, joskin myös logistiikka ja kestävyys ovat vahvasti esillä. Teema-artikkeleita ovat:

  • ”Huhut kuolemastani ovat vahvasti liioiteltuja”, Heikki-Ilari Hirvonen
  • Saaristotaistelua läpinäkyvällä taistelukentällä, Eero Kallio ja Iiro Mutanen
  • Merivoimien sukellustoiminta, Rannikkoprikaati
  • Merellinen huolto murroksessa, Jaakko Plathan
  • Grönlanti ja Pohjolan uusi etulinja, Ossi Kettunen
  • Decoding the UK’s High North Ambitions, Charlie Edwards

Esittelyssä Rannikkolaivasto

Vuoden 2026 kolme ensimmäistä lehteä esittelevät Merivoimien joukko-osastojen nykyistä toimintaa. Ensimmäisenä (1/2026) on vuorossa Rannikkolaivasto. Lehdestä löytyvät mm. seuraavat artikkelit:

  • Rannikkolaivaston uusi normaali, Toni Joutsia
  • Rannikkolaivaston infrastruktuurin kehittäminen Infrainvestointien suunnittelu Rannikkolaivastossa, Mikko Rinne-Kanto
  • Ohjusvene Pori osana Naton SNMG1-alusosastoa, Petteri Ekman
  • Katanpää-luokan tulevaisuus, Rannikkolaivasto
  • MHC Katanpää osana Naton pysyvää miinantorjuntaosastoa, Toni Tidenberg
  • Laivue 2020 -hanke – validointia hakemassa, Markus Sjöström

Töihin Merivoimiin

Rannikon puolustajan uusin numero teemalla ”Rekrytointi” on julkaistu. Samalla edellinen numero on nyt vapaasti kaikkien ladattavissa tällä sivustolla.

Rannikon puolustajassa 4/2025 kuvataan niitä moninaisia mahdollisuuksia, joita Merivoimien tehtävät ja urapolut tarjoavat. Tuleva vuosi on lehden näkökulmasta muutenkin hyvin merivoimainen, sillä ensi vuoden lehtien pääteemana on joukko-osastojen esittely. Lehti 1/2026 aloittaa Rannikkolaivastosta.

Lehden päätoimittajana jatkaa ennakkotiedoista poiketen toistaiseksi Juha-Antero Puistola. Puistola on kuitenkin ilmoittanut valmiudestaan antaa kapula eteenpäin seuraavalle halukkaalle, joten ilmoita kustantajalle, jos tunnet orastavaa kiinnostusta.

Ukrainan kokemuksia

Rannikon puolustaja 3/2025 on ilmestynyt ja samalla 2/2025 on julkaistu verkkosivuilla. Uuden lehden teemana on ”Ukrainan kokemukset”.

Teema-artikkeleita ovat:

Ukrainan sodan opit – viimeinen herätys Euroopalle, Juha-Antero Puistola
Ukrainan sota ja merisodan teorian muutos, Ville Vänskä
Ukrainan sodan vaikutukset toimintakyvyn ylläpitoon, Lasse Eini, Marcus Saarinen ja Petteri Simola
Venäjän sota Ukrainassa – kriittisen infrastruktuurin tuho aseena, Pasi Raatikainen
Siviilien suojelun kipupisteitä, Riitta Björn
Toimintakykyedellytykset ja voimavarat, Ari Suominen

Alla päätoimittajan, Juha-Antero Puistolan mahdollisesti viimeinen pääkirjoitus:

Päätoimittajan kapula on jo vaihtoalueen loppupäässä, kun luet tätä. Tarkoitus on siirtää se napakasti yläkautta – ilman että vauhti hyytyy tai palikka putoaa kädestä. Uusi kipparimme Aleksi Vienonen on viestinnän ammattilainen, joka on perustanut oman veneilymedian ja tietää siis, kummasta päästä melaan tarttua. Minä puolestani siirryn kirjoittajareserviin, horisontin taa. On hyvä tunne jättää Rannikon Puolustaja hallitusti seuraavalle sukupolvelle – joka on varmasti jo tehnyt pitkän listan asioista, jotka “pitäisi” muuttaa. Toivon, että osa niistä jää listalle.

Aikaani on mahtunut monia ilon hetkiä ja muutama salakari, joita kelpaa joskus kiikkustuolissa muistella. Lehdessämme ja erityisesti sen tuotannossa on tapahtunut kaksi isoa muutosta. Toisen niistä olen käsitellyt aiemmissa pääkirjoituksissa, ja toinen on advertoriaalien eli artikkelimuotoisten mainosten hyväksyminen osaksi sisältöä. Aiheesta käytiin runsaasti keskustelua, mutta päätös on nyt tehty. Tarjoamme mainostajille mahdollisuuden käsitellä perusteellisemmin tuotteitaan, ja vastaavasti lukijalle aiempaa informatiivisempia mainoksia yritysten tarjonnasta.

Mutta jäähyväispääkirjoitus ilman ohjeita olisi kuin merikartta ilman pohjoisnuolta. Tässä kaksi tärkeintä:

Ensimmäinen: kirjoittakaa. Taittajamme saa kyllä kannet ja kuvat kuntoon, mutta itse asia syntyy vain aktiivisten rannikon puolustajien näppäimistöillä – olittepa mies, nainen, poika, tyttö tai pieni vihreä muukalainen toiselta planeetalta. Kirjoittamaton juttu on yhtä hyödyllinen kuin kompassi ilman neulaa. Ja muistakaa: yksikään toimitukselle lähetetty teksti ei ole todiste lähettäjän sekoamisesta, vaan ilmaisuna halusta osallistua yhteiseen projektiin. Me autamme tarvittaessa virheiden estämisessä – myös niiden, jotka voisivat aiheuttaa vesiputouksen kahvikupin yli.

Toinen: päätoimittaja tarvitsee virallisen ja epävirallisen verkoston. Virallisia ovat toimitusneuvosto ja toimitus. Epäviralliseen puolestaan kuuluvat kaikki, joilla on joskus ollut märkä sukka, kiinnitetty köysi tai muistikuva siitä, kummasta päästä ankkuri lasketaan. Ilman tätä verkostoa on vaikea tietää, keneltä pyytää juttua – ja vaikea saada sitä “oikeaa” tarinaa.

Meillä on yksi suuri yhteinen tarina: Suomen puolustaminen merellä ja rannikolla. Mutta se rakentuu tuhansista pienistä kertomuksista, joista osa on niin hyviä, että ne pitäisi melkein salata. Onneksi me emme salaa.

On ollut ilo olla osa tätä lehteä. Pidetään pää kylmänä, sydän lämpimänä ja ruuti kuivana – ja jos ruuti kastuu, muistakaa että se on sitten uuden päätoimittajan ongelma.

Juha-Antero Puistola
Päätoimittaja
Komentaja evp.

css.php