RP-lehti

Lehti 1/2023 on ilmestynyt teemalla ”Merellinen puolustusyhteistyö ja kansainvälinen toiminta” ja on nyt toimitettu tilaajille. Alla lehden pääkirjoitus.

Arvoisat lukijat,

Ikiaikainen mietelause ”Si vis pacem, para bellum”, eli ”Jos haluat rauhaa, varaudu sotaan”, vaikuttaa edelleen ajankohtaiselta ajatukselta. Lehtemme tämänkertainen teema on merellinen puolustusyhteistyö ja kansainvälinen toiminta. Puolustus- yhteistyö on monilla tavoin varautumisen ytimessä, koska toimimalla ja harjoittelemalla yhdessä osoitetaan valmiutta ja siten ehkäistään kriisejä. Samalla parannetaan yhteistä suorituskykyä poikkeusoloja varten. Kansainvälisen yhteistoiminnan pitää näkyä ja kuulua – joskin selvää on se, että aivan kaikkea ei ole aiheellista julkisuudessa käsitellä.

Mennyt vuosi oli poikkeuksellinen ja se näkyi myös Itämerellä. Meripuolustuksen kannalta erittäin myönteistä on ollut se, että useiden eri maiden merivoimat ovat halunneet osoittaa läsnäoloaan Itämerellä ja harjoitella Merivoimien kanssa. Perustaa tiivistyneelle yhteistyölle on monessa tapauksessa luotu vuosien ja jopa vuosikymmenten ajan. Pitkäjänteisesti muodostetulle perustalle on ollut mahdollista lisätä yhteistyön määrää ja laatua.

Tässä numerossa saamme luettavaksemme kattauksen meripuolustuksen kansainvälisestä yhteistoiminnasta. Teema-artikkelien kirjoittajina on myös Suomessa toimivia puolustusasiamiehiä. Artikkeleista käy ilmi, että suomalaisten meripuolustajien osaamista ja asennetta arvostetaan. Tämä ei välttämättä ole uutinen, mut- ta aika ajoin se on hyvä kuulla juuri ulkomaalaisten totea-

mana. Kirjoittajat toteavat, että käytännön puolustusyhteistyö parantaa kaikkien osapuolien valmiuksia ja lisää keskinäistä ymmärrystä tärkeiksi koetuista asioista. Erityisesti liittokunnissa tämä toisten näkökulmien ymmärrys on hyödyllistä.

Merivoimien kansainvälisellä yhteistoiminnalla tavoitellaan sitä, että tarvittaessa on valmius operoida yhdessä ja toiminta normaali- ja poikkeusoloissa on toisiamme tukevaa. Yleinen arvio on se, että poikkeukselliset ajat jatkuvat toistaiseksi – ja yhteistoimintamme jatkuu toimintaympäristön edellyttämällä tasolla. Kansainvälinen yhteistoiminta on meripuolustukselle suhteellinen etu, mitä on hyvä vaalia jatkossakin. Meripuolustuksen eri toimijoiden tapahtumista on erinomaisia katsauksia lehtemme tapahtumia ja kuulumisia osioissa. Olemme selvästi valmiita yhteistoimintaan ja yhteistyöhön monella saralla – näin hyvä.

Mikko Laakkonen
Päätoimittaja

• Taken: 19 maaliskuun, 2023

Rannikon Puolustaja 4/2022 on ilmestynyt tilaajille ja samalla edellinen lehti on täällä RP-lehden verkkosivuilla kaikkien luettavissa.

Lehden teema-artikkeleiden otsikot ja tekijät olivat:

Kohti miehittämättömiä aluksia	Ilja Hakanpää, Jouni Hirvenkivi ja Rami Wessman
CBRN-uhan havaitseminen merisodankäynnissä	Arto Penttinen
Suomi on modernin merimiinateknologian edelläkävijä	Kristian Tornivaara
Merisodankäynnin teknologiatutkimus tulevaisuuden ratkaisujen mahdollistajana	Pasi Lahtinen, Petri Salmela ja Niko Haka
Tulevaisuuden merelliset ISR -ratkaisut	Niko Haka

Alla päätoimittajan terveiset uusimmasta lehdestä.

Arvoisat lukijat,

On hyvin tiedossa, että sodan kuva on muuttunut monimutkaiseksi ja sotaa käydään monissa ulottuvuuksissa – maalla, merellä, ilmassa, avaruudessa sekä kyber- ja informaatioympäristöissä. Sodankäyntiin liittyvä teknologian kehitys ei ole koskaan varsinaisesti pysähtynyt – mutta kiihdytysaskeleita se on ottanut. Teknologia ja sen taitava käyttö on tuonut niin puolustajille kuin hyökkääjille etuja, joita on ollut vaikea haastaa ainoastaan sotataidolla ja urheudella – henki on aina miekkaa vahvempi, mutta miekkoja pitää olla ja niiden pitää olla terässä. Merisodankäynti ja meripuolustus eivät poikkea tästä yleisestä pitkästä kehityskulusta.

Erilaiset autonomiset ratkaisut ovat olleet pitkään kehitystyön kohteena ja saattaa olla niin, että olemme tältä osin eräänlaisen murroksen äärellä. Keskeistä on edelleenkin tunnistaa meripuolustukseen soveltuvat välineet, sekä yhdistää yksittäiset laitteet ja järjestelmät eheiksi kokonaisuuksiksi. On löydettävä tasapaino autonomisten ja miehitettyjen järjestelmien välillä. Suomalaisen meripuolustuksen nykyisen ja tulevan suorituskyvyn kannalta on tärkeää seurata teknologian kehittymistä sekä tunnistaa kehittämistarpeita. Taitavalla välineiden valinnalla saavutetaan etuja suhteessa vastustajaan.

Puolustusteollisuus toteuttaa tärkeää tehtävää kehittämällä välineitä ja ratkaisuja puolustuksen tarpeisiin. Teknologian kehittyessä nopeasti on tärkeää, että vuorovaikutus puolustusteollisuuden ja puolustushallinnon välillä on mahdollisimman sujuvaa. Selvää on, että yhteistyön muotoja ja tapoja säädellään lainsäädännön keinoin, jotta eturistiriitoja ei muodostuisi, toiminta oli- si riittävän läpinäkyvää ja huoltovarmuuden näkökohdat olisivat huomioitu. Yritysten keskinäinen kilpailu markkinoilla tuottaa kuitenkin pitkällä aikavälillä parhaat mahdolliset ratkaisut meripuolustuksenkin tarpeisiin. Samalla vaativa asiakas kirittää puolustusteollisuutta vastaamaan kehittyviin sodankäynnin tarpeisiin – sekä tuottamaan kustannustehokkaasti tarpeellisia välineitä.

Lehtemme tässä numerossa saamme luettavaksemme puolustusteollisuuden näkemyksiä merisodankäynnin teknologioiden kehityssuunnista. Puolustus- ja ilmailuteollisuusyhdistys (PIA) on tukenut lehteämme, kun on valittu teeman kirjoittajia. Osoitan lehden puolesta parhaimmat kiitokset tärkeää maanpuolustustyötä tekevälle yhdistykselle sekä kirjoitustehtävään tarttuneille yritysten edustajille. Tämä teemanumero täydentää pidempää juonen kaarta, joka alkoi viime vuoden viimeisestä numerosta, jossa käsittelimme merisodan uhkakuvia. Sen jälkeen olemme tänä vuonna käsitelleet varautumista uhkiin ja toimintaamme tukevaa logistiikkaa, ratkaisumalleja uhkiin meristrategian tasolla sekä merisodankäynnin todellisuutta historianumerossamme. Nyt on aika tutustua teknologian tuottamiin mahdollisuuksiin meripuolustukselle.

Toivotan lukijoille rauhallista joulunaikaa ja turvallista alkavaa vuotta,

Mikko Laakkonen

Päätoimittaja

• Taken: 17 joulukuun, 2022

Uusin Rannikon Puolustaja (3/2022) on ilmestynyt tilaajille ja sen teemana on Merisodan historia. Teema-artikkeleita on kirjoitettu lehteen seuraavasti:

Rannikkojoukot kenttäarmeijan sivustan suojana 1941, Teikarin valtaus 29.8.1941, Lari Pietiläinen

”Suursaari meidän”, jatkosodan huolellisimmin valmisteltu operaatio,
Antti-Veikko Haimila

Kokoaan suurempi taistelu, 80 vuotta Somerin taistelusta, Teemu Leivo

Operaatio Kilpapurjehdus, suunnitelmasta toimeenpanoon, Juuso Säämänen

Ahvenanmaan puolustusjärjestelyistä kylmän sodan alkuvuosina, Petteri Jouko

3/2022 PÄÄKIRJOITUS

Arvoisat lukijat,

Lehtemme tässä numerossa saamme luettavaksemme suomalaisen merisodan historiaan liittyviä artikkeleita. Ne ovat parhaimpien asiantuntijoiden kirjoittamia – ja luotan siihen, että viihdymme näiden kirjoituksien parissa. Kirjoittajat tekevät arvokasta työtä historiatiedon vaalimisessa, mikä voidaan nähdä myös kunnioituksen osoituksena edellisten sukupolvien palvelukselle ja työlle. Samalla teema-artikkelit tarjoavat hyödyllisiä virikkeitä meripuolustuksen suunnitteluun ja toteutukseen tänäkin päivänä.

Teikarin valtaus elokuussa 1941 perustui muun muassa yllätyshyökkäyksen muodostamaan etuun, voimien keskittämiseen ja hyvin koulutettuun joukkoon. Tämä rannikkojoukko tuki onnistuneella operaatiollaan mantereella taistelevaa kenttäarmeijaa. Vastaavasti Suursaaren valtaus keväällä 1942 perustui sekin voimien keskittämiseen, mutta myös operaation huolellinen suunnittelu ja kekseliäisyys olivat keskeisessä asemassa. Kyseiseen operaatioon liittyi myös toimintaa, mitä nykyään kutsuisimme strategiseksi viestinnäksi. Somerin taistelu kesällä 1942 osoittaa puolustajan taistelutahdon, laivastojoukkojen yhteistoiminnan ja ilmavoimien tuen merkityksen. Taisteluun liittynyt yhteistoiminnan nopeus ja tehokkuus olivat merkillepantavia asioita. Nopeus ja oikea ajoitus olivat erittäin tärkeitä kesällä 1941 operaatio Kilpapurjehduksessa, jonka toimeenpanolla puolustettiin Ahvenanmaata. Alueen asema tunnistettiin sodan jälkeenkin merkittäväksi – ja kylmän sodan alkuvuosina Pääesikunta yhdistikin Ahvenanmaan puolustamisen osaksi valtakunnallista suunnitelmaa. Kaiken kaikkiaan on helppo todeta, että puolustuksen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä – sotakokemukset Itämeren alueen taisteluista osoittavat aukottomasti tämän työn tarpeellisuuden.

Näitä historiallisia tapahtumia ei olisi olemassa ilman edellisten sukupolvien ihmisten yhteisiä ponnisteluja ja uhrauksia – historiaa tekivät ihmiset. Se mitä ja miten tuosta historiasta sitten kirjoitetaan, on ollut riippuvainen ihmisten teoista menneinä vuosikymmeninä. Tulevien vuosikymmenten historia on samalla tavalla ihmisistä riippuvainen. Näin ollen on sopivaa, että tässä numerossa esitellään myös nykyisiä meripuolustuksen tekijöitä – heitä, jotka palvelevat meripuolustusta päivittäin. Lehdessämme on tälläkin kertaa hienoja katsauksia eri tapahtumista ja kuulumisia järjestöjen toiminnasta – yhteinen tekeminen jatkuu. Osoitan parhaimmat kiitokset yhteisen julkaisumme kaikille kirjoittajille. Suosittelen tutustumaan myös Virtuaalisesta Rannikkotykistömuseosta kirjoitettuun artikkeliin ja tietenkin itse museoon. Toivotan mielenkiintoisia lukukokemuksia lehtemme parissa ja turvallista syksyä,

Mikko Laakkonen
Päätoimittaja

• Taken: 6 lokakuun, 2022

Rannikon Puolustaja 1/2022 on tipahtanut postilaatikoistamme. Tällä kertaa teemana on sodan ajan logistiikka. Alla päätoimittaja Mikko Laakkosen mietteitä pääkirjoituksessa.

Arvoisat lukijat,

Vuosi on alkanut tilanteessa, jossa sekä terveysturvallisuus maailmassa että yleinen turvallisuus Euroopassa on ollut ja on koetuksella. Tämänkertaisen lehtemme teema eli meripuolustuksen sodan ajan logistiikka, logistiset ketjut ja huoltovarmuus ovat aina tärkeitä aiheita – mutta näinä aikoina ne ovat myös varsin ajankohtaisia. Erilaisten häiriö- ja poikkeustilanteiden varalle on sekä yksittäisten ihmisten, eri yhteisöjen ja yhteiskuntien tarkoituksenmukaista varautua. Logistiikan ja huollon tuen merkitys on aina ollut ratkaisevan tärkeää sotilasjoukoille – ennemmin tai myöhemmin. Suomalainen meripuolustus ei muodosta tältä osin poikkeusta säännöstä. Meripuolustus itse tarvitsee toimivaa logistiikkaa, mutta se myös turvaa huoltovarmuutta ja yhteiskuntamme logistiikkaa turvaamalla meriyhteyksiämme.

Teemaan liittyen Huoltovarmuuskeskuksen toiminnasta yhteiskunnan huoltovarmuuden turvaamisessa kertoo Axel Hagelstam haastattelussa. Sotilaallisen huoltovarmuuden näkökulmaa syventää Jussi Mattila kirjoituksessa, joka käsittelee teollisen yhteistyön merkitystä. Logistiikan ja huollon järjestelyistä on käsillämme korkeatasoiset asiantuntijoiden kirjoitukset, jotka todella osoittavat sen että ”huolto taistelee ja tukee” joukkojemme rinnalla. Merivoimien huollon kokonaisuutta esitellään Jarkko Källin, Jari Räisäsen ja Harri Mykkäsen artikkelissa. Joukkoyksiköiden komentajat Henri Lavi ja Sakari Soini kuvaavat artikkeleissaan, miten rannikko- ja laivastojoukkojen huolto on järjestetty ja miten se toteutetaan. Lukemalla Taavi Kurosen ja Teemu Nycklingin sekä Aki Pykälistön kirjoitukset pääsemme hiukan aistimaan mitä huollon käytännön toteutus parhaimmillaan tai haastavimmillaan on. Ville Vänskän Rannikkolohkon tiedonantoja -kolumnissa on hyviä neuvoja siitä, miten logistiikkaan kannattaa asennoitua. Ehkä tältä osin kaikki kuuluisat kenraalit eivät ole parhaita roolimalleja logistiikan ymmärtämisessä, mutta syy tähän selviää lukemalla tämän lehden artikkelit.

Kuluvan vuoden tulevien lehtien teemat liittyvät meristrategiaan, merisodan historiaan ja merisodankäynnin teknologiaan. Erityisesti tuon merisodan historian osalta otamme toimituksessa vastaan lukijoiden ajatuksia mahdollisista aiheista ja kirjoittajista. Pitkiin perinteisiin liittyen tässä lehdessä on Juhapekka Rautavan mielenkiintoinen artikkeli Ruotsin merisotatieteellisen seuran toiminnasta. Toivotan antoisia lukuhetkiä lehtemme kaikkien kirjoitusten parissa!

Miko Laakkonen, päätoimittaja

• Taken: 22 helmikuun, 2022