Merivoimien uhkakuvat

Uuden Rannikon Puolustaja 4/2021 teemana on Merivoimien uhkakuvat.  Uusin lehti on vain tilaajien luettavissa, mutta aihetta avaa kaikille alla pääkirjoituksessaan  lehden tuore päätoimittaja, komentaja Mikko Laakkonen.

Arvoisat lukijat, Vuosi 2021 lähenee loppuaan ja käsissäsi on Rannikon  Puolustaja -lehden kuluvan vuoden neljäs ja viimeinen numero. Kirjoittajien ja toimituksen tavoite on tietysti se, että lehdessä on lukijoille mielenkiintoista luettavaa – uskoisin että näin on. Tämänkertainen teema, Merivoimien uhkakuvat tulevaisuudessa, on vaativa aihealue monestakin syystä – eikä vähiten siksi, että nyt pyritään katsomaan tulevaisuuteen. Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikea taiteenlaji. Toisen vaativuuskertoimen tuo mukanaan juuri uhkakuvat. Yksittäisiä uhkia ja niiden varaan rakennettuja laajempia uhkakuvia ovat yhteiskunnat ja yhteisöt täynnä. Kaikkeen mitä luova ajattelu tuo mukanaan ei ole mahdollista varautua, mutta siitä huolimatta uhkakuvien ajattelu sekä niihin liittyvä keskustelu edistää myös varautumista. Uhkia ja niihin varautumista on aina mahdollista jäsentää. Lehden artikkelit on pyritty kytkemään merelliseen toimintaympäristöön, mikä osaltaan palvelee meripuolustuksen jatkuvan kehittymisen tarpeita – eli lyhyesti ’Si vis pacem – para bellum’.

Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksessa palveleva Jukka Savolainen kertoo ajatuksia merellisestä hybridivaikuttamisesta ja siihen varautumisesta haastattelussaan. Apulaisprofessori Antti Paronen kuvailee epäsymmetrisen ja hybridimäisen sodankäynnin keinoja ajatuksia herättävällä tavalla – ja esittää muutamia suosituksia havaintojensa perusteella. Juuso Mikkola on kirjoittanut laajan artikkelin, jossa asiantuntevasti kuvataan avaruutta yhtenä sodankäyntiin liittyvänä toimintaympäristönä. Annan artikkelista vahvan lukusuosituksen kaikille meille, jotka haluamme päivittää ymmärrystämme avaruudesta. Tulevaisuuden merellisen toimintaympäristön uhkakuvista on käytössämme korkeatasoinen artikkeli Perttu Trontin kirjoittamana. Tapani Linnamaa on kirjannut ajatuksiaan venäläisen merisotaopin tulevaisuuden kehitysnäkymistä – ja esittelee kuudennen sukupolven sodankäynnin piirteitä. Ajatuksia herättävän artikkelin Troijan hevosesta ja informaatiovaikuttamisesta on kirjoittanut Hannu Roponen.

Uhkiin on aiheellista myös varautua, ja Tuomas Syvänen kuvaa taitavasti artikkelissaan miten harjoitustoimintaa suunnitellaan, jotta se parhaalla mahdollisella tavalla vastaisia toimintaympäristömme asettamiin vaatimuksiin. Artikkeleihin liittyen on tuotava esille se tosiseikka, että nämä eri alojen todelliset ammattilaiset ovat kirjoittaneet ajatuksensa julkisella tasolla – ja näin ollen asioita on jätettävä myös ilmaisematta. Tästä ominaispiirteestä huolimatta kirjoittajat ovat onnistuneet mielestäni hienosti. Olen luottavainen, että viihdytte sekä näiden että lehden kaikkien muidenkin artikkeleiden parissa.

Tämä vuoden neljäs numero on minulle ensimmäinen lehden päätoimittajana, ja kiitän lehden julkaisijaa, Rannikkoupseeriyhdistystä, minulle osoitetusta luottamuksesta. Onnittelen lehden edellistä päätoimittajaa, komentaja Janne Herralaa, erinomaisesta työstä ja kiitän perehdytyksestä tähän mielenkiintoiseen tehtävään. Selvää on se, että otamme toimituksessa avoimesti vastaan ajatuksianne lehden teemoista, jutuista ja kirjoittajista. Yhdessä innokkaiden ja asiantuntevien kirjoittajien kanssa teemme jatkossakin mukaansatempaavia meripuolustuksen yhteistä asiaa edistäviä lehtiä. Toivotan antoisia lukuhetkiä lehtemme parissa, rauhallista joulunaikaa, mukavaa vuodenvaihdetta ja turvallista alkavaa vuotta kaikille lukijoille.

Mikko Laakkonen

  • Taken: 17 joulukuun, 2021

Merivoimien johtamiskulttuuri

Merivoimat on puolustushaarana pieni ja siksi ehkä myös ketterä. Pienessä puolustushaarassa – ainakin toivottavasti – myös johtamisessa ollaan ketteriä, kaavoihin kangistumattomia, luovia ja jopa innovatiivisia. Toki perinteisiä johtamisen hyveitä unohtamatta. Laivastojen johtamiskulttuuri puolestaan on ollut perinteisesti hyvin komentaja- ja johtajakeskeistä. Onko näin edelleen ja päteekö se myös laajentuneissa Merivoimissa, kun johtamisen tapoja ja perinteitä on ollut jo reilut kaksikymmentä vuotta luomassa myös maavoimista merivoimiin siirtyneet rannikkojoukot  omine johtamisperinteineen.

Uudessa Rannikon Puolustajassa (3/2021) keskustellaan Merivoimien johtamiskulttuurista. Lehti on nyt jaettu tilaajien postilaatikoihin ja löytyy toki myös kirjastojen lisäksi useista Puolustusvoimien julkisista tiloista.

Edellinen numero (Merivoimien vaikuttaminen RP 2/2021) on samalla julkaistu verkkoon kaikkien luettavaksi vaikkapa täältä.

Merivoimien vaikuttaminen

Puolustusvoimien, maavoimien ja merivoimien vaikuttaminen ovat käsitteinä melko uusia ja vakiintuivat käyttöön vasta 2010-luvulla. Taustalla on amerikkalainen käsite ”joint fires”, jonka nimissä on koordinoitu keskitetysti osaa puolustushaarojen taistelujärjestelmistä. Amerikassa käsite on ollut luontevaa ottaa käyttöön, sillä onhan kaikilla puolustushaaroilla mm. taisteluhävittäjiä, joten vähintään ilmatilan käyttöä on pitänyt koordinoida jo maailmansodissa.

Meillä puolustushaarat ovat saanet käydä pitkälti omaa sotaansa, eikä esimerkiksi ilmavoimat ole kyennyt käytännössä tukemaan suoraan maajoukkojen taisteluita. Ilmavoimat mellastivat yläilmoissa melko vapaasti vastapuolen hävittäjiä torjuen. Toki on pitänyt kehittää tiedonvaihdon mekanismit, joilla omien koneiden alasampumista pyrittiin välttämään.

Tilanne alkoi kuitenkin muuttua, kun ilmavoimille hankittiin ilmasta-maahan aseistusta ja maavoimille pitkän kantaman raketinheittimistöä. Niillä molemmilla voitiin vaikuttaa Puolustusvoimien kannalta strategisiin kohteisiin, jotka eivät välttämättä liittyneet ilmavoimien tai maavoimien taisteluihin. Haluttiin, että nämä kauaskantavat järjestelmät ovat ainakin osin ylijohdon käskytettävissä. Toki merivoimillakin oli ollut jo pitkään kauaskantoinen meritorjuntaohjus, mutta sen maalit olivat liittyneet tyypillisesti merivoimien taisteluun. Uusi meritorjuntaohjus kykenee myös maamaalien torjuntaan, joten se voi kiinnostaa myös puolustusvoimien vaikuttamista enemmän. Vaikuttamisen arsenaali on laaja ja keskitetysti johdetaan myös erikoisjoukkoja sekä merkittävää osaa informaatiovaikuttamisesta ja toiminnasta kyberympäristössä.

Maavoimien ja merivoimien vaikuttaminen puolestaan viittaa niiden asejärjestelmien käyttöön, joissa puolustushaaraesikunta on keskeisessä roolissa.

RP-lehden 2/2021 (saatava vain tilaajille) teemana on Merivoimien vaikuttamisen kokonaisuus ja pääartikkeleista ovat työryhmässä laaditut Puolustusvoimien vaikuttaminen ja Merivoimien vaikuttaminen sekä Jarno Limnéllin kyber-aiheinen artikkeli ja Juha-Antero Puistolan artikkeli informaatiovaikuttamisesta.

Antoisia lukuhetkiä uuden Rannikon Puolustajan parissa.

  • Taken: 13 kesäkuun, 2021

Merivoimien kokemukset koulutus 2020:sta

Rannikon puolustaja 4/2020 teemalla ”Merivoimien kokemuksia koulutus 2020:sta” on ilmestynyt tilaajille.

Teemakirjoituksia lehdessä olivat:

  • Koulutuspäällikön kokemuksia koulutus 2020 -ohjelmasta, Janne Herrala
  • Koulutus 2020 Merivoimien reserviupseerikurssilla, Hannu Roponen, Mikko Simenius ja Nicolás Kalvi
  • 18 Koulutus 2020 Rannikkolaivaston varusmieskoulutuksessa, Markus Lundmark
  • 24 Merivoimien kokemuksia koulutus 2020, Antti Pulli

Huomaa myös Henrik Nysténin kirjoitus vapaaehtoisenmaanpuolustuksen toimintatavoista Merivoimissa.

Laivue 2020 hankekokonaisuus (RP 3/2020)

Rannikon Puolustajan 3/2020 teemana on Merivoimien strateginen Laivue 2020 -hanke

Lehden teema-artikkeleita ovat:

  1. Merivoimat uuden edessä, Veli-Petteri Valkamo
  2. Pohjanmaa-luokan vaikutus Merivoimien doktriiniin, Pekka Hietakangas
  3. Merivoimien huoltojärjestelmä, Eero Kallio
  4. Pohjanmaa-luokan materiaaliprojektin eteneminen, Laine, Sohlberg, Murto ja Enroth
  5. Suorituskyvyn osatekijä: Interoperability
  6. Pohjanmaa-luokka eri sodankäyntialueilla
  7. Kohti Pohjanmaa-luokan vaatimaa osaamista
  8. Suorituskyvyn osatekijä: Personnel

Uusin lehti on vain tilaajien luettavissa, mutta lehden ilmestyessä, julkaistaan aina edellinen numero verkkoon. Digitaaliset RP-lehdet löydät tästä linkistä.

Merivoimien toimintaympäristö (RP 2/2020)

Rannikon Puolustaja 2/2020 on ilmestynyt. Lehden teemana on viranomaisten yhteistoiminta.

Lehden teema-artikkelit ovat:

  • Merivoimien toimintaympäristön asettamat yleiset vaatimukset – johdatus aiheeseen (Heikki Rahikainen)
  • Merivoimien toimintakyky – näkemys nykytilasta (Eki Lamminmäki)
  • Merivoimat innovatiivisena organisaationa (Ari Suominen)
  • Merivoimien toimintakyvyn kehittäminen (Venla Kuitunen)
  • Merisotakoulun näkökulmia toimintakyvyn kehittämiseen merellisessä toimintaympäristössä (Jukka Alavillamo, Ilja Hakanpää ja Hannu Roponen)
  • Tutkimus tuottaa analysoitua tietoa toimintaympäristöistä (Jukka Alavillamo, Ilja Hakanpää ja Hannu Roponen)
  • Taistelijan mieli – jotain vanhaa ja paljon uutta (Misa Kangaste)

Merellinen yhteistoiminta (RP 1/2020)

Rannikon Puolustaja 1/2020 teemana on viranomaisten yhteistoiminta. Linkki lehteen.

Lehden pääartikkelit ovat:

Kommodori Misa Kangaste, Merivoimien valmiuspäällikkö: Merivoimien ja viranomaisten välinen yhteistoiminta

Ilja Iljina ja Valtteri Viitala: Huippuunsa viritetty viranomaisyhteistyö merivartioinnissa

Kimmo Kohvakka ja Vesa Valtonen: Suomi on viranomaisyhteistyön luvattu maa.

 

Rannikkojoukkojen taistelu (RP 3/2019)

Rannikon Puolustajan 3/2019  teemana on tällä kertaa rannikkojoukkojen taistelu. Lehteen on koottu kattavasti artikkeleita rannikkopuolustuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta eri näkökulmista. Rannikkoprikaatin uusi komentaja, kommodori Janne Huusko on koonnut eri kirjoittajilta yhtenäisen kuvauksen rannikkojoukkojen taistelusta. Lehdestä löytyy myös ruutiukon pakina rannikkopuolustuksen nykytilasta sekä jonkin verran rannikkopuolustuksen historiaa.

Samalla edellinen lehti (2/2019, EU:n puolustuspolitiikan uusi suunta ja puolustusvoimien kolmes tehtävä) löytyy lehtiarkistosta sekä pdf-versiona että parempilaatuisena HTML-lehtenä.

Katso myös päivitetty sidosryhmätaulukko sekä tekijäkortti.

Hyviä lukuhetkiä lehtien parissa.

EU:n puolustus (RP 2/2019)

Kesän RP-lehdessä pohditaan erityisesti EU:n puolustusulottuvuutta nyt kun Yhdysvaltojen (NATO:n) mielenkiinto EU:n puolustusta kohtaan vaikuttaa ainakin tilapäisesti olevan murroksessa.

Samaan kokonaisuuteen liittyy myös pohdiskelu Puolustusvoimien uudesta kolmostehtävästä.

Lue myös Johanna Pakolan haastattelu (Heikki Tiilikainen) ja opi tuntemaan Rannikon historiaa ja elämää kartoittava tietokirjailija.

Uusin lehti on saatavissa aina vain paperiversiona tilaajille. Vanhat lehdet löydät digiarkistosta.

EU:n puolustuspolitiikan uusi suunta ja puolustusvoimien kolmas tehtävä

8 EU:n puolustuspolitiikan uusi suunta ja sen mahdolliset vaikutukset puolustusvoimien kolmanteen tehtävään (Juha Vauhkonen)
10 Sotilaallinen kriisi Itämerellä – millainen olisi Euroopan Unionin rooli? (Tommi Koivula)
13 Kansainvälisen ja EU-avun tilanteet erityisesti puolustusvoimien tehtävien näkökulmasta (Heidi Kaila ja Helena Partanen)
18 EUNAVFOR MED – Operaatio SOPHIA (Jörgen Engroos)
21 Suomalaisena lakimiehenä EU-operaatiossa (Virpi Honkanen)
22 Kokemuksia FHQ:n johtoaluksella (Ilkka Soininen)
24 Merellisen turvallisuuden monet kasvot – Rajavartiolaitoksen
vahva rooli merialueen monialaviranomaisena (Mikko Hirvi ja Valtteri Viitala)

 

Itämeren muuttunut tilanne ja huoltovarmuus (RP 4/2018)

RP4/18 on ilmestynyt ja sen teemana on Itämeri, jota toimintaympäristönä analysoivat lehdessä päätoimittajan lisäksi:

Toni Joutsia, Itämeren muuttunut toimintaympäristö
Jyri Raitasalo, Kriisejä ja yhteistyötä Itämeren alueella
Kai Myrberg, Itämeri muutoksen kourissa – tasapaino järkkyy
Pekka Visuri, Itämeren alueen turvallisuus ja Suomi: Geostrateginen näkökulma

Historiaosuudessa käydään mm. Kronstadtissa ja luodaan katsaus Merivartiolaitoksen sodanaikaiseen historiaan.

Lehden luettuasi tiedät myös miksi kannattaa katsoa vuonna 1954 ohjattu elokuva ”Seitsemän samuraita”.