Merisodan teknologiat

Rannikon Puolustaja 4/2022 on ilmestynyt tilaajille ja samalla edellinen lehti on täällä RP-lehden verkkosivuilla kaikkien luettavissa.

Lehden teema-artikkeleiden otsikot ja tekijät olivat:

Kohti miehittämättömiä aluksiaIlja Hakanpää, Jouni Hirvenkivi ja Rami Wessman
CBRN-uhan havaitseminen merisodankäynnissäArto Penttinen
Suomi on modernin merimiinateknologian edelläkävijäKristian Tornivaara
Merisodankäynnin teknologiatutkimus tulevaisuuden ratkaisujen mahdollistajana Pasi Lahtinen, Petri Salmela ja Niko Haka
Tulevaisuuden merelliset ISR -ratkaisutNiko Haka

Alla päätoimittajan terveiset uusimmasta lehdestä.

Arvoisat lukijat,

On hyvin tiedossa, että sodan kuva on muuttunut monimutkaiseksi ja sotaa käydään monissa ulottuvuuksissa – maalla, merellä, ilmassa, avaruudessa sekä kyber- ja informaatioympäristöissä. Sodankäyntiin liittyvä teknologian kehitys ei ole koskaan varsinaisesti pysähtynyt – mutta kiihdytysaskeleita se on ottanut. Teknologia ja sen taitava käyttö on tuonut niin puolustajille kuin hyökkääjille etuja, joita on ollut vaikea haastaa ainoastaan sotataidolla ja urheudella – henki on aina miekkaa vahvempi, mutta miekkoja pitää olla ja niiden pitää olla terässä. Merisodankäynti ja meripuolustus eivät poikkea tästä yleisestä pitkästä kehityskulusta.

Erilaiset autonomiset ratkaisut ovat olleet pitkään kehitystyön kohteena ja saattaa olla niin, että olemme tältä osin eräänlaisen murroksen äärellä. Keskeistä on edelleenkin tunnistaa meripuolustukseen soveltuvat välineet, sekä yhdistää yksittäiset laitteet ja järjestelmät eheiksi kokonaisuuksiksi. On löydettävä tasapaino autonomisten ja miehitettyjen järjestelmien välillä. Suomalaisen meripuolustuksen nykyisen ja tulevan suorituskyvyn kannalta on tärkeää seurata teknologian kehittymistä sekä tunnistaa kehittämistarpeita. Taitavalla välineiden valinnalla saavutetaan etuja suhteessa vastustajaan.

Puolustusteollisuus toteuttaa tärkeää tehtävää kehittämällä välineitä ja ratkaisuja puolustuksen tarpeisiin. Teknologian kehittyessä nopeasti on tärkeää, että vuorovaikutus puolustusteollisuuden ja puolustushallinnon välillä on mahdollisimman sujuvaa. Selvää on, että yhteistyön muotoja ja tapoja säädellään lainsäädännön keinoin, jotta eturistiriitoja ei muodostuisi, toiminta oli- si riittävän läpinäkyvää ja huoltovarmuuden näkökohdat olisivat huomioitu. Yritysten keskinäinen kilpailu markkinoilla tuottaa kuitenkin pitkällä aikavälillä parhaat mahdolliset ratkaisut meripuolustuksenkin tarpeisiin. Samalla vaativa asiakas kirittää puolustusteollisuutta vastaamaan kehittyviin sodankäynnin tarpeisiin – sekä tuottamaan kustannustehokkaasti tarpeellisia välineitä.

Lehtemme tässä numerossa saamme luettavaksemme puolustusteollisuuden näkemyksiä merisodankäynnin teknologioiden kehityssuunnista. Puolustus- ja ilmailuteollisuusyhdistys (PIA) on tukenut lehteämme, kun on valittu teeman kirjoittajia. Osoitan lehden puolesta parhaimmat kiitokset tärkeää maanpuolustustyötä tekevälle yhdistykselle sekä kirjoitustehtävään tarttuneille yritysten edustajille. Tämä teemanumero täydentää pidempää juonen kaarta, joka alkoi viime vuoden viimeisestä numerosta, jossa käsittelimme merisodan uhkakuvia. Sen jälkeen olemme tänä vuonna käsitelleet varautumista uhkiin ja toimintaamme tukevaa logistiikkaa, ratkaisumalleja uhkiin meristrategian tasolla sekä merisodankäynnin todellisuutta historianumerossamme. Nyt on aika tutustua teknologian tuottamiin mahdollisuuksiin meripuolustukselle.

Toivotan lukijoille rauhallista joulunaikaa ja turvallista alkavaa vuotta,

Mikko Laakkonen

Päätoimittaja

  • Taken: 17 joulukuun, 2022

Merisodan historia

Uusin Rannikon Puolustaja (3/2022) on ilmestynyt tilaajille ja sen teemana on Merisodan historia. Teema-artikkeleita on kirjoitettu lehteen seuraavasti:

Rannikkojoukot kenttäarmeijan sivustan suojana 1941, Teikarin valtaus 29.8.1941, Lari Pietiläinen

”Suursaari meidän”, jatkosodan huolellisimmin valmisteltu operaatio,
Antti-Veikko Haimila

Kokoaan suurempi taistelu, 80 vuotta Somerin taistelusta, Teemu Leivo

Operaatio Kilpapurjehdus, suunnitelmasta toimeenpanoon, Juuso Säämänen

Ahvenanmaan puolustusjärjestelyistä kylmän sodan alkuvuosina, Petteri Jouko

3/2022 PÄÄKIRJOITUS

Arvoisat lukijat,

Lehtemme tässä numerossa saamme luettavaksemme suomalaisen merisodan historiaan liittyviä artikkeleita. Ne ovat parhaimpien asiantuntijoiden kirjoittamia – ja luotan siihen, että viihdymme näiden kirjoituksien parissa. Kirjoittajat tekevät arvokasta työtä historiatiedon vaalimisessa, mikä voidaan nähdä myös kunnioituksen osoituksena edellisten sukupolvien palvelukselle ja työlle. Samalla teema-artikkelit tarjoavat hyödyllisiä virikkeitä meripuolustuksen suunnitteluun ja toteutukseen tänäkin päivänä.

Teikarin valtaus elokuussa 1941 perustui muun muassa yllätyshyökkäyksen muodostamaan etuun, voimien keskittämiseen ja hyvin koulutettuun joukkoon. Tämä rannikkojoukko tuki onnistuneella operaatiollaan mantereella taistelevaa kenttäarmeijaa. Vastaavasti Suursaaren valtaus keväällä 1942 perustui sekin voimien keskittämiseen, mutta myös operaation huolellinen suunnittelu ja kekseliäisyys olivat keskeisessä asemassa. Kyseiseen operaatioon liittyi myös toimintaa, mitä nykyään kutsuisimme strategiseksi viestinnäksi. Somerin taistelu kesällä 1942 osoittaa puolustajan taistelutahdon, laivastojoukkojen yhteistoiminnan ja ilmavoimien tuen merkityksen. Taisteluun liittynyt yhteistoiminnan nopeus ja tehokkuus olivat merkillepantavia asioita. Nopeus ja oikea ajoitus olivat erittäin tärkeitä kesällä 1941 operaatio Kilpapurjehduksessa, jonka toimeenpanolla puolustettiin Ahvenanmaata. Alueen asema tunnistettiin sodan jälkeenkin merkittäväksi – ja kylmän sodan alkuvuosina Pääesikunta yhdistikin Ahvenanmaan puolustamisen osaksi valtakunnallista suunnitelmaa. Kaiken kaikkiaan on helppo todeta, että puolustuksen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä – sotakokemukset Itämeren alueen taisteluista osoittavat aukottomasti tämän työn tarpeellisuuden.

Näitä historiallisia tapahtumia ei olisi olemassa ilman edellisten sukupolvien ihmisten yhteisiä ponnisteluja ja uhrauksia – historiaa tekivät ihmiset. Se mitä ja miten tuosta historiasta sitten kirjoitetaan, on ollut riippuvainen ihmisten teoista menneinä vuosikymmeninä. Tulevien vuosikymmenten historia on samalla tavalla ihmisistä riippuvainen. Näin ollen on sopivaa, että tässä numerossa esitellään myös nykyisiä meripuolustuksen tekijöitä – heitä, jotka palvelevat meripuolustusta päivittäin. Lehdessämme on tälläkin kertaa hienoja katsauksia eri tapahtumista ja kuulumisia järjestöjen toiminnasta – yhteinen tekeminen jatkuu. Osoitan parhaimmat kiitokset yhteisen julkaisumme kaikille kirjoittajille. Suosittelen tutustumaan myös Virtuaalisesta Rannikkotykistömuseosta kirjoitettuun artikkeliin ja tietenkin itse museoon. Toivotan mielenkiintoisia lukukokemuksia lehtemme parissa ja turvallista syksyä,

Mikko Laakkonen
Päätoimittaja

  • Taken: 6 lokakuun, 2022

Turvalliset meriyhteydet ovat huoltovarmuudellemme elintärkeät

Rannikon Puolustaja 1/2022 on tipahtanut postilaatikoistamme. Tällä kertaa teemana on sodan ajan logistiikka. Alla päätoimittaja Mikko Laakkosen mietteitä pääkirjoituksessa.

Arvoisat lukijat,

Vuosi on alkanut tilanteessa, jossa sekä terveysturvallisuus maailmassa että yleinen turvallisuus Euroopassa on ollut ja on koetuksella. Tämänkertaisen lehtemme teema eli meripuolustuksen sodan ajan logistiikka, logistiset ketjut ja huoltovarmuus ovat aina tärkeitä aiheita – mutta näinä aikoina ne ovat myös varsin ajankohtaisia. Erilaisten häiriö- ja poikkeustilanteiden varalle on sekä yksittäisten ihmisten, eri yhteisöjen ja yhteiskuntien tarkoituksenmukaista varautua. Logistiikan ja huollon tuen merkitys on aina ollut ratkaisevan tärkeää sotilasjoukoille – ennemmin tai myöhemmin. Suomalainen meripuolustus ei muodosta tältä osin poikkeusta säännöstä. Meripuolustus itse tarvitsee toimivaa logistiikkaa, mutta se myös turvaa huoltovarmuutta ja yhteiskuntamme logistiikkaa turvaamalla meriyhteyksiämme.

Teemaan liittyen Huoltovarmuuskeskuksen toiminnasta yhteiskunnan huoltovarmuuden turvaamisessa kertoo Axel Hagelstam haastattelussa. Sotilaallisen huoltovarmuuden näkökulmaa syventää Jussi Mattila kirjoituksessa, joka käsittelee teollisen yhteistyön merkitystä. Logistiikan ja huollon järjestelyistä on käsillämme korkeatasoiset asiantuntijoiden kirjoitukset, jotka todella osoittavat sen että ”huolto taistelee ja tukee” joukkojemme rinnalla. Merivoimien huollon kokonaisuutta esitellään Jarkko Källin, Jari Räisäsen ja Harri Mykkäsen artikkelissa. Joukkoyksiköiden komentajat Henri Lavi ja Sakari Soini kuvaavat artikkeleissaan, miten rannikko- ja laivastojoukkojen huolto on järjestetty ja miten se toteutetaan. Lukemalla Taavi Kurosen ja Teemu Nycklingin sekä Aki Pykälistön kirjoitukset pääsemme hiukan aistimaan mitä huollon käytännön toteutus parhaimmillaan tai haastavimmillaan on. Ville Vänskän Rannikkolohkon tiedonantoja -kolumnissa on hyviä neuvoja siitä, miten logistiikkaan kannattaa asennoitua. Ehkä tältä osin kaikki kuuluisat kenraalit eivät ole parhaita roolimalleja logistiikan ymmärtämisessä, mutta syy tähän selviää lukemalla tämän lehden artikkelit.

Kuluvan vuoden tulevien lehtien teemat liittyvät meristrategiaan, merisodan historiaan ja merisodankäynnin teknologiaan. Erityisesti tuon merisodan historian osalta otamme toimituksessa vastaan lukijoiden ajatuksia mahdollisista aiheista ja kirjoittajista. Pitkiin perinteisiin liittyen tässä lehdessä on Juhapekka Rautavan mielenkiintoinen artikkeli Ruotsin merisotatieteellisen seuran toiminnasta. Toivotan antoisia lukuhetkiä lehtemme kaikkien kirjoitusten parissa!

Miko Laakkonen, päätoimittaja

  • Taken: 22 helmikuun, 2022

Merivoimien uhkakuvat

Uuden Rannikon Puolustaja 4/2021 teemana on Merivoimien uhkakuvat.  Uusin lehti on vain tilaajien luettavissa, mutta aihetta avaa kaikille alla pääkirjoituksessaan  lehden tuore päätoimittaja, komentaja Mikko Laakkonen.

Arvoisat lukijat, Vuosi 2021 lähenee loppuaan ja käsissäsi on Rannikon  Puolustaja -lehden kuluvan vuoden neljäs ja viimeinen numero. Kirjoittajien ja toimituksen tavoite on tietysti se, että lehdessä on lukijoille mielenkiintoista luettavaa – uskoisin että näin on. Tämänkertainen teema, Merivoimien uhkakuvat tulevaisuudessa, on vaativa aihealue monestakin syystä – eikä vähiten siksi, että nyt pyritään katsomaan tulevaisuuteen. Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikea taiteenlaji. Toisen vaativuuskertoimen tuo mukanaan juuri uhkakuvat. Yksittäisiä uhkia ja niiden varaan rakennettuja laajempia uhkakuvia ovat yhteiskunnat ja yhteisöt täynnä. Kaikkeen mitä luova ajattelu tuo mukanaan ei ole mahdollista varautua, mutta siitä huolimatta uhkakuvien ajattelu sekä niihin liittyvä keskustelu edistää myös varautumista. Uhkia ja niihin varautumista on aina mahdollista jäsentää. Lehden artikkelit on pyritty kytkemään merelliseen toimintaympäristöön, mikä osaltaan palvelee meripuolustuksen jatkuvan kehittymisen tarpeita – eli lyhyesti ’Si vis pacem – para bellum’.

Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksessa palveleva Jukka Savolainen kertoo ajatuksia merellisestä hybridivaikuttamisesta ja siihen varautumisesta haastattelussaan. Apulaisprofessori Antti Paronen kuvailee epäsymmetrisen ja hybridimäisen sodankäynnin keinoja ajatuksia herättävällä tavalla – ja esittää muutamia suosituksia havaintojensa perusteella. Juuso Mikkola on kirjoittanut laajan artikkelin, jossa asiantuntevasti kuvataan avaruutta yhtenä sodankäyntiin liittyvänä toimintaympäristönä. Annan artikkelista vahvan lukusuosituksen kaikille meille, jotka haluamme päivittää ymmärrystämme avaruudesta. Tulevaisuuden merellisen toimintaympäristön uhkakuvista on käytössämme korkeatasoinen artikkeli Perttu Trontin kirjoittamana. Tapani Linnamaa on kirjannut ajatuksiaan venäläisen merisotaopin tulevaisuuden kehitysnäkymistä – ja esittelee kuudennen sukupolven sodankäynnin piirteitä. Ajatuksia herättävän artikkelin Troijan hevosesta ja informaatiovaikuttamisesta on kirjoittanut Hannu Roponen.

Uhkiin on aiheellista myös varautua, ja Tuomas Syvänen kuvaa taitavasti artikkelissaan miten harjoitustoimintaa suunnitellaan, jotta se parhaalla mahdollisella tavalla vastaisia toimintaympäristömme asettamiin vaatimuksiin. Artikkeleihin liittyen on tuotava esille se tosiseikka, että nämä eri alojen todelliset ammattilaiset ovat kirjoittaneet ajatuksensa julkisella tasolla – ja näin ollen asioita on jätettävä myös ilmaisematta. Tästä ominaispiirteestä huolimatta kirjoittajat ovat onnistuneet mielestäni hienosti. Olen luottavainen, että viihdytte sekä näiden että lehden kaikkien muidenkin artikkeleiden parissa.

Tämä vuoden neljäs numero on minulle ensimmäinen lehden päätoimittajana, ja kiitän lehden julkaisijaa, Rannikkoupseeriyhdistystä, minulle osoitetusta luottamuksesta. Onnittelen lehden edellistä päätoimittajaa, komentaja Janne Herralaa, erinomaisesta työstä ja kiitän perehdytyksestä tähän mielenkiintoiseen tehtävään. Selvää on se, että otamme toimituksessa avoimesti vastaan ajatuksianne lehden teemoista, jutuista ja kirjoittajista. Yhdessä innokkaiden ja asiantuntevien kirjoittajien kanssa teemme jatkossakin mukaansatempaavia meripuolustuksen yhteistä asiaa edistäviä lehtiä. Toivotan antoisia lukuhetkiä lehtemme parissa, rauhallista joulunaikaa, mukavaa vuodenvaihdetta ja turvallista alkavaa vuotta kaikille lukijoille.

Mikko Laakkonen

  • Taken: 17 joulukuun, 2021

Merivoimien johtamiskulttuuri

Merivoimat on puolustushaarana pieni ja siksi ehkä myös ketterä. Pienessä puolustushaarassa – ainakin toivottavasti – myös johtamisessa ollaan ketteriä, kaavoihin kangistumattomia, luovia ja jopa innovatiivisia. Toki perinteisiä johtamisen hyveitä unohtamatta. Laivastojen johtamiskulttuuri puolestaan on ollut perinteisesti hyvin komentaja- ja johtajakeskeistä. Onko näin edelleen ja päteekö se myös laajentuneissa Merivoimissa, kun johtamisen tapoja ja perinteitä on ollut jo reilut kaksikymmentä vuotta luomassa myös maavoimista merivoimiin siirtyneet rannikkojoukot  omine johtamisperinteineen.

Uudessa Rannikon Puolustajassa (3/2021) keskustellaan Merivoimien johtamiskulttuurista. Lehti on nyt jaettu tilaajien postilaatikoihin ja löytyy toki myös kirjastojen lisäksi useista Puolustusvoimien julkisista tiloista.

Edellinen numero (Merivoimien vaikuttaminen RP 2/2021) on samalla julkaistu verkkoon kaikkien luettavaksi vaikkapa täältä.

css.php