Uusin Rannikon Puolustaja (3/2022) on ilmestynyt tilaajille ja sen teemana on Merisodan historia. Teema-artikkeleita on kirjoitettu lehteen seuraavasti:
Rannikkojoukot kenttäarmeijan sivustan suojana 1941, Teikarin valtaus 29.8.1941, Lari Pietiläinen
”Suursaari meidän”, jatkosodan huolellisimmin valmisteltu operaatio,
Antti-Veikko Haimila
Kokoaan suurempi taistelu, 80 vuotta Somerin taistelusta, Teemu Leivo
Operaatio Kilpapurjehdus, suunnitelmasta toimeenpanoon, Juuso Säämänen
Ahvenanmaan puolustusjärjestelyistä kylmän sodan alkuvuosina, Petteri Jouko
3/2022 PÄÄKIRJOITUS
Arvoisat lukijat,
Lehtemme tässä numerossa saamme luettavaksemme suomalaisen merisodan historiaan liittyviä artikkeleita. Ne ovat parhaimpien asiantuntijoiden kirjoittamia – ja luotan siihen, että viihdymme näiden kirjoituksien parissa. Kirjoittajat tekevät arvokasta työtä historiatiedon vaalimisessa, mikä voidaan nähdä myös kunnioituksen osoituksena edellisten sukupolvien palvelukselle ja työlle. Samalla teema-artikkelit tarjoavat hyödyllisiä virikkeitä meripuolustuksen suunnitteluun ja toteutukseen tänäkin päivänä.
Teikarin valtaus elokuussa 1941 perustui muun muassa yllätyshyökkäyksen muodostamaan etuun, voimien keskittämiseen ja hyvin koulutettuun joukkoon. Tämä rannikkojoukko tuki onnistuneella operaatiollaan mantereella taistelevaa kenttäarmeijaa. Vastaavasti Suursaaren valtaus keväällä 1942 perustui sekin voimien keskittämiseen, mutta myös operaation huolellinen suunnittelu ja kekseliäisyys olivat keskeisessä asemassa. Kyseiseen operaatioon liittyi myös toimintaa, mitä nykyään kutsuisimme strategiseksi viestinnäksi. Somerin taistelu kesällä 1942 osoittaa puolustajan taistelutahdon, laivastojoukkojen yhteistoiminnan ja ilmavoimien tuen merkityksen. Taisteluun liittynyt yhteistoiminnan nopeus ja tehokkuus olivat merkillepantavia asioita. Nopeus ja oikea ajoitus olivat erittäin tärkeitä kesällä 1941 operaatio Kilpapurjehduksessa, jonka toimeenpanolla puolustettiin Ahvenanmaata. Alueen asema tunnistettiin sodan jälkeenkin merkittäväksi – ja kylmän sodan alkuvuosina Pääesikunta yhdistikin Ahvenanmaan puolustamisen osaksi valtakunnallista suunnitelmaa. Kaiken kaikkiaan on helppo todeta, että puolustuksen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä – sotakokemukset Itämeren alueen taisteluista osoittavat aukottomasti tämän työn tarpeellisuuden.
Näitä historiallisia tapahtumia ei olisi olemassa ilman edellisten sukupolvien ihmisten yhteisiä ponnisteluja ja uhrauksia – historiaa tekivät ihmiset. Se mitä ja miten tuosta historiasta sitten kirjoitetaan, on ollut riippuvainen ihmisten teoista menneinä vuosikymmeninä. Tulevien vuosikymmenten historia on samalla tavalla ihmisistä riippuvainen. Näin ollen on sopivaa, että tässä numerossa esitellään myös nykyisiä meripuolustuksen tekijöitä – heitä, jotka palvelevat meripuolustusta päivittäin. Lehdessämme on tälläkin kertaa hienoja katsauksia eri tapahtumista ja kuulumisia järjestöjen toiminnasta – yhteinen tekeminen jatkuu. Osoitan parhaimmat kiitokset yhteisen julkaisumme kaikille kirjoittajille. Suosittelen tutustumaan myös Virtuaalisesta Rannikkotykistömuseosta kirjoitettuun artikkeliin ja tietenkin itse museoon. Toivotan mielenkiintoisia lukukokemuksia lehtemme parissa ja turvallista syksyä,
Mikko Laakkonen
Päätoimittaja
