Rannikon Puolustaja kiittää lämpimästi Mikko Laakkosta, joka on toiminut lehden päätoimittajana ansiokkaasti numerosta 4/2021 nyt digitaalisena julkaistuun 3/2023 saakka.
Uudeksi päätoimittajaksi olemme saaneet komentaja, tutkija ja tietokirjailija Juha-Antero Puistolan. Puistolalla on kokemusta päätoimittajatyöstä mm. Kylkiraudan päätoimittajana vuosina 2011 – 2013. Puistolan kirjallista tuotanto ovat mm. Terrorismi Euroopassa 2006, Nato ja Suomi 2015, Itä-Ukraina lännen etuvartio 2020 ja Kansalaisen varautumisopas 2023.
Puistolan ensimmäinen Rannikon Puolustaja 4/2023 on ilmestynyt nyt paperiversiona tilaajille. Sen teemana on ”Ajankohtaista meripuolustuksen operaatiotaidosta ja taktiikasta”.
Lehden teema-artikkeleita ovat:
- Merioperaatioiden toimeenpano on merisotataidon ydintä, Anssi Munkki
- Merioperaatioiden suunnittelu; prosessiosaamista vai operaatiotaitoa? Kristina Baumgartner
- Merisotaopin kehitys ja huomioita sen opettamisesta Nato-Suomessa Perttu Trontti
- Taktiikan opetuksen kehittäminen Merisotakoulussa Perttu Kuosmanen
ja Jyrimatti Hollmén
Lehden pääkirjoitus:
Vuoden lähestyessä loppuaan ei tarvitse olla kapteeni nähdäkseen horisontissa nousevan myrskyn. Tätä kirjoitettaessa pommit putoilevat kiihtyvään tahtiin Euroopan liepeillä. Johtajien puheet eivät ennakoi rauhaa ainakaan meidän aikamme alussa. Kovia sanoja ovat seuranneet kovat teot.
Me saimme maistaa ilkeyksien ensipuraisua, kun Suomen ja Viron välinen kaasuputki repäistiin hajalle perinteisellä ”laahaava ankkuri”-tempulla.
Näennäisen rauhallinen meri kätkee sisäänsä kriittistä infrastruktuuria, jota tarvitaan öljyn, kaasun ja datan välittämiseen ympäri vuorokauden ja vuoden.
Kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuus on tietysti ollut tiedossa jo pitkään. Kaikkiin mahdollisiin uhkiin varautuminen olisi ollut liian kallista, joten rakenteisiin on jäänyt heikkoja kohtia aivan riittävästi vihamielisen toiminnan suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Emme me silti jää toimettomiksi uusien tai vanhojen uhkien konkretisoituessa. Merivoimilla on ollut ja tulee olemaan merkittävä rooli pidäkkeen rakentamisessa ja ylläpidossa.
Sensorimme tarkkailevat tapahtumia meren pinnalla ja sen yllä sekä alla. Teknologian kehittyminen vähentää kuuroja, sokeita tai sumeita pisteitämme jatkuvasti. Meidän pitääkin jatkaa merialueillemme sopivan teknologian ja toimintamallien tutkimista.
Joskus pelkkä paljastumisen riski ei riitä pelotteeksi ilkeämielisen pysäyttämiseksi. Silloin merivoimilla on kyky vakuuttaa vastustaja muuttamaan toimintaansa. Alkavana vuotena tuota kykyä hiotaan entistä iskevämmäksi yhdessä liittolaistemme ja kumppaniemme kanssa.
On yhteinen velvollisuutemme huolehtia siitä, että myrskyn kestosta tai voimakkuudesta riippumatta Suomi ja suomalaiset voivat luottaa puolustuskykyymme.
Lehtemme jatkaa tässä numerossa ja ensi vuonna jatkokertomustamme teräksestä, teknologista ja ammattitaidosta, joka suojaavat meitä ja liittolaisiamme.
Helsingissä 9.10.2023
Komentaja Juha-Antero Puistola
Päätoimittaja
