Kategoria: Lehdet

Merivoimat on puolustushaarana pieni ja siksi ehkä myös ketterä. Pienessä puolustushaarassa – ainakin toivottavasti – myös johtamisessa ollaan ketteriä, kaavoihin kangistumattomia, luovia ja jopa innovatiivisia. Toki perinteisiä johtamisen hyveitä unohtamatta. Laivastojen johtamiskulttuuri puolestaan on ollut perinteisesti hyvin komentaja- ja johtajakeskeistä. Onko näin edelleen ja päteekö se myös laajentuneissa Merivoimissa, kun johtamisen tapoja ja perinteitä on ollut jo reilut kaksikymmentä vuotta luomassa myös maavoimista merivoimiin siirtyneet rannikkojoukot  omine johtamisperinteineen.

Uudessa Rannikon Puolustajassa (3/2021) keskustellaan Merivoimien johtamiskulttuurista. Lehti on nyt jaettu tilaajien postilaatikoihin ja löytyy toki myös kirjastojen lisäksi useista Puolustusvoimien julkisista tiloista.

Edellinen numero (Merivoimien vaikuttaminen RP 2/2021) on samalla julkaistu verkkoon kaikkien luettavaksi vaikkapa täältä.

Puolustusvoimien, maavoimien ja merivoimien vaikuttaminen ovat käsitteinä melko uusia ja vakiintuivat käyttöön vasta 2010-luvulla. Taustalla on amerikkalainen käsite ”joint fires”, jonka nimissä on koordinoitu keskitetysti osaa puolustushaarojen taistelujärjestelmistä. Amerikassa käsite on ollut luontevaa ottaa käyttöön, sillä onhan kaikilla puolustushaaroilla mm. taisteluhävittäjiä, joten vähintään ilmatilan käyttöä on pitänyt koordinoida jo maailmansodissa.

Meillä puolustushaarat ovat saanet käydä pitkälti omaa sotaansa, eikä esimerkiksi ilmavoimat ole kyennyt käytännössä tukemaan suoraan maajoukkojen taisteluita. Ilmavoimat mellastivat yläilmoissa melko vapaasti vastapuolen hävittäjiä torjuen. Toki on pitänyt kehittää tiedonvaihdon mekanismit, joilla omien koneiden alasampumista pyrittiin välttämään.

Tilanne alkoi kuitenkin muuttua, kun ilmavoimille hankittiin ilmasta-maahan aseistusta ja maavoimille pitkän kantaman raketinheittimistöä. Niillä molemmilla voitiin vaikuttaa Puolustusvoimien kannalta strategisiin kohteisiin, jotka eivät välttämättä liittyneet ilmavoimien tai maavoimien taisteluihin. Haluttiin, että nämä kauaskantavat järjestelmät ovat ainakin osin ylijohdon käskytettävissä. Toki merivoimillakin oli ollut jo pitkään kauaskantoinen meritorjuntaohjus, mutta sen maalit olivat liittyneet tyypillisesti merivoimien taisteluun. Uusi meritorjuntaohjus kykenee myös maamaalien torjuntaan, joten se voi kiinnostaa myös puolustusvoimien vaikuttamista enemmän. Vaikuttamisen arsenaali on laaja ja keskitetysti johdetaan myös erikoisjoukkoja sekä merkittävää osaa informaatiovaikuttamisesta ja toiminnasta kyberympäristössä.

Maavoimien ja merivoimien vaikuttaminen puolestaan viittaa niiden asejärjestelmien käyttöön, joissa puolustushaaraesikunta on keskeisessä roolissa.

RP-lehden 2/2021 (saatava vain tilaajille) teemana on Merivoimien vaikuttamisen kokonaisuus ja pääartikkeleista ovat työryhmässä laaditut Puolustusvoimien vaikuttaminen ja Merivoimien vaikuttaminen sekä Jarno Limnéllin kyber-aiheinen artikkeli ja Juha-Antero Puistolan artikkeli informaatiovaikuttamisesta.

Antoisia lukuhetkiä uuden Rannikon Puolustajan parissa.

• Taken: 13 kesäkuun, 2021

Rannikon puolustaja 4/2020 teemalla ”Merivoimien kokemuksia koulutus 2020:sta” on ilmestynyt tilaajille.

Teemakirjoituksia lehdessä olivat:

• Koulutuspäällikön kokemuksia koulutus 2020 -ohjelmasta, Janne Herrala
• Koulutus 2020 Merivoimien reserviupseerikurssilla, Hannu Roponen, Mikko Simenius ja Nicolás Kalvi
• 18 Koulutus 2020 Rannikkolaivaston varusmieskoulutuksessa, Markus Lundmark
• 24 Merivoimien kokemuksia koulutus 2020, Antti Pulli

Huomaa myös Henrik Nysténin kirjoitus vapaaehtoisenmaanpuolustuksen toimintatavoista Merivoimissa.

Rannikon Puolustajan 3/2020 teemana on Merivoimien strateginen Laivue 2020 -hanke

Lehden teema-artikkeleita ovat:

1. Merivoimat uuden edessä, Veli-Petteri Valkamo
2. Pohjanmaa-luokan vaikutus Merivoimien doktriiniin, Pekka Hietakangas
3. Merivoimien huoltojärjestelmä, Eero Kallio
4. Pohjanmaa-luokan materiaaliprojektin eteneminen, Laine, Sohlberg, Murto ja Enroth
5. Suorituskyvyn osatekijä: Interoperability
6. Pohjanmaa-luokka eri sodankäyntialueilla
7. Kohti Pohjanmaa-luokan vaatimaa osaamista
8. Suorituskyvyn osatekijä: Personnel

Uusin lehti on vain tilaajien luettavissa, mutta lehden ilmestyessä, julkaistaan aina edellinen numero verkkoon. Digitaaliset RP-lehdet löydät tästä linkistä.

Rannikon Puolustaja 2/2020 on ilmestynyt. Lehden teemana on viranomaisten yhteistoiminta.

Lehden teema-artikkelit ovat:

• Merivoimien toimintaympäristön asettamat yleiset vaatimukset – johdatus aiheeseen (Heikki Rahikainen)
• Merivoimien toimintakyky – näkemys nykytilasta (Eki Lamminmäki)
• Merivoimat innovatiivisena organisaationa (Ari Suominen)
• Merivoimien toimintakyvyn kehittäminen (Venla Kuitunen)
• Merisotakoulun näkökulmia toimintakyvyn kehittämiseen merellisessä toimintaympäristössä (Jukka Alavillamo, Ilja Hakanpää ja Hannu Roponen)
• Tutkimus tuottaa analysoitua tietoa toimintaympäristöistä (Jukka Alavillamo, Ilja Hakanpää ja Hannu Roponen)
• Taistelijan mieli – jotain vanhaa ja paljon uutta (Misa Kangaste)