Merivoimien vaikuttaminen

Puolustusvoimien, maavoimien ja merivoimien vaikuttaminen ovat käsitteinä melko uusia ja vakiintuivat käyttöön vasta 2010-luvulla. Taustalla on amerikkalainen käsite ”joint fires”, jonka nimissä on koordinoitu keskitetysti osaa puolustushaarojen taistelujärjestelmistä. Amerikassa käsite on ollut luontevaa ottaa käyttöön, sillä onhan kaikilla puolustushaaroilla mm. taisteluhävittäjiä, joten vähintään ilmatilan käyttöä on pitänyt koordinoida jo maailmansodissa.

Meillä puolustushaarat ovat saanet käydä pitkälti omaa sotaansa, eikä esimerkiksi ilmavoimat ole kyennyt käytännössä tukemaan suoraan maajoukkojen taisteluita. Ilmavoimat mellastivat yläilmoissa melko vapaasti vastapuolen hävittäjiä torjuen. Toki on pitänyt kehittää tiedonvaihdon mekanismit, joilla omien koneiden alasampumista pyrittiin välttämään.

Tilanne alkoi kuitenkin muuttua, kun ilmavoimille hankittiin ilmasta-maahan aseistusta ja maavoimille pitkän kantaman raketinheittimistöä. Niillä molemmilla voitiin vaikuttaa Puolustusvoimien kannalta strategisiin kohteisiin, jotka eivät välttämättä liittyneet ilmavoimien tai maavoimien taisteluihin. Haluttiin, että nämä kauaskantavat järjestelmät ovat ainakin osin ylijohdon käskytettävissä. Toki merivoimillakin oli ollut jo pitkään kauaskantoinen meritorjuntaohjus, mutta sen maalit olivat liittyneet tyypillisesti merivoimien taisteluun. Uusi meritorjuntaohjus kykenee myös maamaalien torjuntaan, joten se voi kiinnostaa myös puolustusvoimien vaikuttamista enemmän. Vaikuttamisen arsenaali on laaja ja keskitetysti johdetaan myös erikoisjoukkoja sekä merkittävää osaa informaatiovaikuttamisesta ja toiminnasta kyberympäristössä.

Maavoimien ja merivoimien vaikuttaminen puolestaan viittaa niiden asejärjestelmien käyttöön, joissa puolustushaaraesikunta on keskeisessä roolissa.

RP-lehden 2/2021 (saatava vain tilaajille) teemana on Merivoimien vaikuttamisen kokonaisuus ja pääartikkeleista ovat työryhmässä laaditut Puolustusvoimien vaikuttaminen ja Merivoimien vaikuttaminen sekä Jarno Limnéllin kyber-aiheinen artikkeli ja Juha-Antero Puistolan artikkeli informaatiovaikuttamisesta.

Antoisia lukuhetkiä uuden Rannikon Puolustajan parissa.

  • Taken: 13 kesäkuu, 2021

Merivoimien kokemukset koulutus 2020:sta

Rannikon puolustaja 4/2020 teemalla ”Merivoimien kokemuksia koulutus 2020:sta” on ilmestynyt tilaajille.

Teemakirjoituksia lehdessä olivat:

  • Koulutuspäällikön kokemuksia koulutus 2020 -ohjelmasta, Janne Herrala
  • Koulutus 2020 Merivoimien reserviupseerikurssilla, Hannu Roponen, Mikko Simenius ja Nicolás Kalvi
  • 18 Koulutus 2020 Rannikkolaivaston varusmieskoulutuksessa, Markus Lundmark
  • 24 Merivoimien kokemuksia koulutus 2020, Antti Pulli

Huomaa myös Henrik Nysténin kirjoitus vapaaehtoisenmaanpuolustuksen toimintatavoista Merivoimissa.

Laivue 2020 hankekokonaisuus (RP 3/2020)

Rannikon Puolustajan 3/2020 teemana on Merivoimien strateginen Laivue 2020 -hanke

Lehden teema-artikkeleita ovat:

  1. Merivoimat uuden edessä, Veli-Petteri Valkamo
  2. Pohjanmaa-luokan vaikutus Merivoimien doktriiniin, Pekka Hietakangas
  3. Merivoimien huoltojärjestelmä, Eero Kallio
  4. Pohjanmaa-luokan materiaaliprojektin eteneminen, Laine, Sohlberg, Murto ja Enroth
  5. Suorituskyvyn osatekijä: Interoperability
  6. Pohjanmaa-luokka eri sodankäyntialueilla
  7. Kohti Pohjanmaa-luokan vaatimaa osaamista
  8. Suorituskyvyn osatekijä: Personnel

Uusin lehti on vain tilaajien luettavissa, mutta lehden ilmestyessä, julkaistaan aina edellinen numero verkkoon. Digitaaliset RP-lehdet löydät tästä linkistä.

Merivoimien toimintaympäristö (RP 2/2020)

Rannikon Puolustaja 2/2020 on ilmestynyt. Lehden teemana on viranomaisten yhteistoiminta.

Lehden teema-artikkelit ovat:

  • Merivoimien toimintaympäristön asettamat yleiset vaatimukset – johdatus aiheeseen (Heikki Rahikainen)
  • Merivoimien toimintakyky – näkemys nykytilasta (Eki Lamminmäki)
  • Merivoimat innovatiivisena organisaationa (Ari Suominen)
  • Merivoimien toimintakyvyn kehittäminen (Venla Kuitunen)
  • Merisotakoulun näkökulmia toimintakyvyn kehittämiseen merellisessä toimintaympäristössä (Jukka Alavillamo, Ilja Hakanpää ja Hannu Roponen)
  • Tutkimus tuottaa analysoitua tietoa toimintaympäristöistä (Jukka Alavillamo, Ilja Hakanpää ja Hannu Roponen)
  • Taistelijan mieli – jotain vanhaa ja paljon uutta (Misa Kangaste)

Merellinen yhteistoiminta (RP 1/2020)

Rannikon Puolustaja 1/2020 teemana on viranomaisten yhteistoiminta. Linkki lehteen.

Lehden pääartikkelit ovat:

Kommodori Misa Kangaste, Merivoimien valmiuspäällikkö: Merivoimien ja viranomaisten välinen yhteistoiminta

Ilja Iljina ja Valtteri Viitala: Huippuunsa viritetty viranomaisyhteistyö merivartioinnissa

Kimmo Kohvakka ja Vesa Valtonen: Suomi on viranomaisyhteistyön luvattu maa.

 

Rannikkojoukkojen taistelu (RP 3/2019)

Rannikon Puolustajan 3/2019  teemana on tällä kertaa rannikkojoukkojen taistelu. Lehteen on koottu kattavasti artikkeleita rannikkopuolustuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta eri näkökulmista. Rannikkoprikaatin uusi komentaja, kommodori Janne Huusko on koonnut eri kirjoittajilta yhtenäisen kuvauksen rannikkojoukkojen taistelusta. Lehdestä löytyy myös ruutiukon pakina rannikkopuolustuksen nykytilasta sekä jonkin verran rannikkopuolustuksen historiaa.

Samalla edellinen lehti (2/2019, EU:n puolustuspolitiikan uusi suunta ja puolustusvoimien kolmes tehtävä) löytyy lehtiarkistosta sekä pdf-versiona että parempilaatuisena HTML-lehtenä.

Katso myös päivitetty sidosryhmätaulukko sekä tekijäkortti.

Hyviä lukuhetkiä lehtien parissa.

EU:n puolustus (RP 2/2019)

Kesän RP-lehdessä pohditaan erityisesti EU:n puolustusulottuvuutta nyt kun Yhdysvaltojen (NATO:n) mielenkiinto EU:n puolustusta kohtaan vaikuttaa ainakin tilapäisesti olevan murroksessa.

Samaan kokonaisuuteen liittyy myös pohdiskelu Puolustusvoimien uudesta kolmostehtävästä.

Lue myös Johanna Pakolan haastattelu (Heikki Tiilikainen) ja opi tuntemaan Rannikon historiaa ja elämää kartoittava tietokirjailija.

Uusin lehti on saatavissa aina vain paperiversiona tilaajille. Vanhat lehdet löydät digiarkistosta.

EU:n puolustuspolitiikan uusi suunta ja puolustusvoimien kolmas tehtävä

8 EU:n puolustuspolitiikan uusi suunta ja sen mahdolliset vaikutukset puolustusvoimien kolmanteen tehtävään (Juha Vauhkonen)
10 Sotilaallinen kriisi Itämerellä – millainen olisi Euroopan Unionin rooli? (Tommi Koivula)
13 Kansainvälisen ja EU-avun tilanteet erityisesti puolustusvoimien tehtävien näkökulmasta (Heidi Kaila ja Helena Partanen)
18 EUNAVFOR MED – Operaatio SOPHIA (Jörgen Engroos)
21 Suomalaisena lakimiehenä EU-operaatiossa (Virpi Honkanen)
22 Kokemuksia FHQ:n johtoaluksella (Ilkka Soininen)
24 Merellisen turvallisuuden monet kasvot – Rajavartiolaitoksen
vahva rooli merialueen monialaviranomaisena (Mikko Hirvi ja Valtteri Viitala)

 

Itämeren muuttunut tilanne ja huoltovarmuus (RP 4/2018)

RP4/18 on ilmestynyt ja sen teemana on Itämeri, jota toimintaympäristönä analysoivat lehdessä päätoimittajan lisäksi:

Toni Joutsia, Itämeren muuttunut toimintaympäristö
Jyri Raitasalo, Kriisejä ja yhteistyötä Itämeren alueella
Kai Myrberg, Itämeri muutoksen kourissa – tasapaino järkkyy
Pekka Visuri, Itämeren alueen turvallisuus ja Suomi: Geostrateginen näkökulma

Historiaosuudessa käydään mm. Kronstadtissa ja luodaan katsaus Merivartiolaitoksen sodanaikaiseen historiaan.

Lehden luettuasi tiedät myös miksi kannattaa katsoa vuonna 1954 ohjattu elokuva ”Seitsemän samuraita”.

 

Merivoimat 100 vuotta (RP 3/2018)

Vuonna 2018 Merivoimat täyttää Puolustusvoimien tapaan 100 vuotta. Rannikon Puolustaja 3/2018 käsittelee 100-vuotista Suomen merivoimien historiaa kattavasti.

Merivoimien esikuntapäällikkö, lippueamiraali Timo Hirvonen luo katsauksen historian kautta nykypäivään ja edelleen Merivoimien tulevaisuuteen.

Suunnittelupäällikkö, kommodori Veli-Petteri Valkamo kirjoittaa Merivoimien kehittämisestä.

Vuosipäivän vietosta heinäkuussa on oma artikkelinsa ja lehdessä esitellään myös Merivoimien 100-vuotis juhlajulkaisu.

Lisäksi lehdessä julkaistaan mm. kenraali Jaakko Valtasen haastattelu